1 Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!'"
2 Hiskia kääntyi seinään päin ja rukoili Herraa: 3 "Voi, Herra! Muista, miten vilpittömästi ja vakain sydämin olen vaeltanut sinun tahtosi mukaan ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi." Ja hän itki katkerasti.
4 Silloin Jesajalle tuli tämä Herran sana:
5 "Mene
ja sano Hiskialle: Näin sanoo Herra, isäsi Daavidin
Jumala: 'Minä olen kuullut rukouksesi, olen nähnyt
kyyneleesi. Minä lisään sinun elinpäiviisi vielä
viisitoista vuotta.
6 Minä pelastan sinut ja tämän
kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä, minä suojelen
tätä kaupunkia.'
7
Herra antaa sinulle tällaisen
merkin todisteeksi siitä, että hän toteuttaa minkä
on luvannut:
8 Katso, Ahasin yläsalin portaikkoon
lankeaa varjo, joka auringon mukana laskeutuu alas
portaita. Minä palautan sitä taaksepäin kymmenen
askelman matkan."
Ja varjo siirtyi portaikossa taaksepäin, kymmenen askelman päähän siitä, mihin se oli ehtinyt laskeutua.
Juudan kuninkaan Hiskian psalmi, jonka hän sepitti, kun oli toipunut sairaudestaan.
10 Minä ajattelin: Kesken päivieni juoksun
minun on mentävä pois.
Tuonelan porttien tuolla puolen
joudun viettämään ne vuodet,
jotka minulta jäivät elämättä.
11 Minä ajattelin:
En enää saa nähdä Herraa
elävien maassa,
en enää katsella ihmisiä
maailman asukkaiden parissa.
12 Kuin paimenen teltta
minun majani puretaan ja viedään pois.
Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni
kankaan,
ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.
Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka,
13 aamuun mennessä ovat voimani lopussa.
Kuin leijona raatelisi minut, ruhjoisi kaikki luuni.
Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka.
14 Minun ääneni vinkuu kuin tervapääskyn ääni,
kyyhkysen tavoin minä valitan ja vaikerran.
Minun silmäni väsyivät tähytessään korkeuteen.
Herra, minä olen ahdingossa, auta minut siitä.
15 Mitä minä puhun hänelle, mitä minä sanon hänelle, joka on kaiken tämän tehnyt? Mielessäni minä käyn lävitse elämäni vuodet sydämessäni murhe.
16 Herra,
minun sydämeni elää sinulle,
anna rauha hengelleni,
vahvista minua, tee minut terveeksi!
17 Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa,
kääntyy parhaakseni.
Sinä pelastat minut
kuoleman kuilusta.
Selkäsi taakse sinä heität
kaikki minun syntini.
18 Ei tuonela sinua kiitä
eikä kuolema sinua ylistä!
Ne, jotka syvyyteen joutuvat,
eivät voi turvautua uskollisuuteesi.
19 Elävät, elävät sinua ylistävät,
niin kuin minä tänään ylistän!
Isä kertoo lapsilleen
sinun uskollisuudestasi.
20 Herra on minut pelastanut, hänen ylistystään soi meidän soittomme hänen pyhäkössään kaikkina elämämme päivinä.
21 Sitten Jesaja sanoi: "Tuokaa viikunakakku ja hierokaa sillä paisetta, niin hän toipuu." 22 Ja Hiskia kysyi Jesajalta: "Mikä on merkkinä siitä, että vielä saan astua Herran temppeliin?"*