1. Mutta Josaphat Juudan kuningas palasi kotia rauhassa Jerusalemiin.
2. Ja Jehu Hananin poika näkiä meni häntä vastaan ja sanoi kuningas Josaphatille:
pitääkö sinun auttaman jumalatointa ja rakastaman niitä, jotka Herraa vihaavat?
ja sentähden on Herran viha sinun päälläs;
3. Niin on kuitenkin jotain hyvää löydetty sinun tykönäs, ettäs olet hävittänyt
metsistöt maalta ja olet aikonut sydämestäs Jumalaa etsiä.
4. Niin Josaphat jäi Jerusalemiin. Ja hän meni jälleen ulos kansan seassa Bersabasta
hamaan Ephraimin vuorelle, ja palautti heidät jälleen Herran heidän isäinsä
Jumalan tykö.
5. Ja hän asetti tuomarit maalle, kaikkiin Juudan vahvoihin kaupunkeihin, muutaman
kuhunkin kaupunkiin.
6. Ja hän sanoi tuomareille: katsokaat, mitä teette; sillä ette pidä tuomiota
ihmisten, vaan Herran edessä. Ja hän on teidän kanssanne tuomiossa.
7. Sentähden antakaat Herran pelvon olla teidän tykönänne, ja karttakaat teitänne
ja tehkäät se; sillä Herran meidän Jumalamme tykönä ei ole yhtään vääryyttä,
ei myös hän katso muotoa, eikä ota lahjoja.
8. Ja Josaphat asetti myös Jerusalemiin Leviläisiä ja pappeja, ja Israelin isäin
ylimmäisiä Herran tuomion ja asiain päälle; ja he palasivat Jerusalemiin.
9. Ja hän käski heitä, sanoen: tehkäät näin Herran pelvossa uskollisesti ja
vaalla sydämellä:
10. Kaikissa riita-asioissa, jotka tulevat teidän eteenne veljiltänne, jotka
kaupungeissansa asuvat, veren ja veren välillä, lain ja käskyn välillä, säätyin
ja oikeutten välillä, pitää teidän neuvoman heitä, ettei he syntiä tekisi Herraa
vastaan ja saattaisi vihaa teidän ja veljeinne päälle; tehkäät siis kaikki näin,
niin ette syntiä tee.
11. Katso, Amaria pappi on kaikkein ylimmäinen teidän ylitsenne kaikissa Herran
asioissa. Niin on Sebadia Ismaelin poika hallitsia Juudan huoneessa kaikissa
kuninkaan asioissa, niin ovat myös teillä virkamiehet Leviläiset: olkaat hyvässä
turvassa ja tehkäät tämä, ja Herra on hyväin kanssa.