XIII uskonkohta

XIV uskonkohta. KIRKOLLINEN JÄRJESTYS

Neljännessätoista uskonkohdassa lausumme, ettei ole sallittavaa kenenkään hoitaa kirkossa sakramentteja eikä sananpalvelusta ilman asianmukaista kutsumista. Tämän he hyväksyvät sikäli kuin meillä on käytössä kirkkolain mukainen pappisvihkimys. Tästä asiasta olemme tässä kokouksessa moneen kertaan lausuneet julki vakaumuksemme, että haluamme säilyttää kirkollisen hallinnon ja arvojärjestyksen, vaikka ne olisivatkin ihmisten aikaansaannosta. Olemme näet selvillä siitä, että isät ovat hyvässä ja hyödyllisessä tarkoituksessa panneet toimeen kirkollisen järjestyksen sillä tavoin kuin vanhat kirkolliset säännökset kuvaavat. Piispat kuitenkin joko pakottavat meikäläisiä pappeja hylkäämään ja kiroamaan sen opinmuodon, johon me olemme tunnustautuneet, tai jopa ennenkuulumattoman julmasti surmaavat noita onnettomia ja viattomia. Nämä syyt estävät meidän pappejamme tunnustamasta tuollaisia piispoiksi. Piispojen julmuutta saadaan näin ollen syyttää siitä, että paikka paikoin höltyy kirkollinen järjestys, jonka me hartaasti halusimme säilyttää. Katskoot itse, kuinka aikanaan tekevät tilin Jumalalle siitä, että hajottavat kirkkoa. Meillä ei tässä suhteessa ole vaaraa, sillä omatuntomme on puhdas. Kun tiedämme oman tunnustuksemme totuudenmukaiseksi, hurskaaksi ja katoliseksi, ei meidän tule hyväksyä niiden julmuutta, jotka vainoavat tätä oppia. Toisaalta tiedämme, että kirkko on niiden keskuudessa, jotka oikein opettavat Jumalan sanaa ja oikein hoitavat sakramentteja, eikä niiden keskuudessa, jotka eivät ainoastaan säädöksillään yritä hävittää Jumalan sanaa, vaan myös julmasti surmaavat niitä, jotka opettavat oikein ja totuuden mukaisesti, niitä, joita kohtaan kirkkolain säädöksetkin ovat lievempiä, vaikka he jossakin kohdin menettelisivätkin niiden vastaisesti. Tässä yhteydessä haluamme jälleen kerran lausua julki vakaumuksemme, että olemme halukkaat säilyttämään kirkollisen ja kirkkolain mukaisen järjestyksen, kunhan vain piispat lakkaavat raivoamsta meidän seurakuntiamme vastaan. Näin ilmaisemamme vakaa tahto vapauttaa meidät kaikesta vastuusta sekä Jumalan että kaikkien kansojen ja jälkimaailmankin edessä. Meidän syyksemme ei voida lukea sitä, että piispojen arvovalta horjuu siellä, missä saadaan lukea ja kuulla, ettemme ole päässeet mihinkään kohtuulliseen ratkaisuun, vaikka olemme pyytäneet piispoja luopumaan epäoikeudenmukaisesta julmuudestaan.
XV uskonkohta Sisällysluettelo Tunnustuskirjat