

	Pietarin toinen kirje



			1 Luku

1. Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja 
apostoli, niille, jotka ovat saaneet yht{ kalliin uskon kuin 
mekin meid{n Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen 
vanhurskaudessa. 
2. Armo ja rauha lis{{ntyk||n teille Jumalan ja meid{n 
Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 
3. Koska h{nen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille 
kaiken, mik{ el{m{{n ja jumalisuuteen tarvitaan, h{nen 
tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meid{t kirkkaudellaan 
ja t{ydellisyydell{{n, 
4. joiden kautta h{n on lahjoittanut meille kalliit ja mit{ 
suurimmat lupaukset, ett{ te niiden kautta tulisitte 
jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siit{ 
turmeluksesta, joka maailmassa himojen t{hden vallitsee, 
5. niin pyrkik{{ juuri sent{hden kaikella ahkeruudella 
osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymm{rt{v{isyytt{, 
6. ymm{rt{v{isyydess{ itsenne hillitsemist{, itsenne 
hillitsemisess{ k{rsiv{llisyytt{, k{rsiv{llisyydess{ 
jumalisuutta, 
7. jumalisuudessa veljellist{ rakkautta, veljellisess{ 
rakkaudessa yhteist{ rakkautta. 
8. Sill{ jos teill{ on n{m{ ja ne yh{ enenev{t, niin ne 
eiv{t salli teid{n olla toimettomia eik{ hedelm{tt|mi{ 
meid{n Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. 
9. Jolla sit{vastoin ei niit{ ole, se on sokea, 
likin{k|inen, on unhottanut puhdistuneensa entisist{ 
synneist{ns{. 
10. Pyrkik{{ sent{hden, veljet, sit{ enemm{n tekem{{n 
kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sill{ jos sen 
teette, ette koskaan lankea; 
11. sill{ n{in teille runsain m{{rin tarjotaan p{{sy meid{n 
Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen 
valtakuntaan. 
12. Sent{hden min{ aina aion muistuttaa teit{ t{st{, vaikka 
sen tied{ttekin ja olette vahvistetut siin{ totuudessa, joka 
teill{ on. 
13. Ja min{ katson oikeaksi, niin kauan kuin t{ss{ majassa 
olen, n{in muistuttamalla her{tt{{ teit{. 
14. Sill{ min{ tied{n, ett{ t{m{n majani poispaneminen 
tapahtuu {kisti, niinkuin my|s meid{n Herramme Jeesus 
Kristus minulle ilmoitti. 
15. Mutta min{ olen huolehtiva siit{, ett{ te minun l{ht|ni 
j{lkeenkin aina voisitte t{m{n muistaa. 
16. Sill{ me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja 
tehdess{mme teille tiett{v{ksi Herramme Jeesuksen Kristuksen 
voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin n{hneet 
h{nen valtasuuruutensa. 
17. Sill{ h{n sai Is{lt{ Jumalalta kunnian ja kirkkauden, 
kun t{lt{ ylh{isimm{lt{ kirkkaudelta tuli h{nelle t{m{ {{ni: 
"T{m{ on minun rakas Poikani, johon min{ olen mielistynyt". 
18. Ja t{m{n {{nen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme 
h{nen kanssaan pyh{ll{ vuorella. 
19. Ja sit{ lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te 
teette hyvin, jos otatte siit{ vaarin, niinkuin pime{ss{ 
paikassa loistavasta lampusta, kunnes p{iv{ valkenee ja 
koint{hti koittaa teid{n syd{miss{nne. 
20. Ja tiet{k{{ ennen kaikkea se, ettei yksik{{n Raamatun 
profetia ole kenenk{{n omin neuvoin selitett{viss{; 
21. sill{ ei koskaan ole mit{{n profetiaa tuotu esiin 
ihmisen tahdosta, vaan Pyh{n Hengen johtamina ihmiset ovat 
puhuneet sen, mink{ saivat Jumalalta. 


			2 Luku

1. Mutta my|s valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin 
teid{nkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka 
salaa kuljettavat sis{{n turmiollisia harhaoppeja, 
kielt{v{tp{ Herrankin, joka on heid{t ostanut, ja tuottavat 
itselleen {killisen perikadon. 
2. Ja moni on seuraava heid{n irstauksiaan, ja heid{n 
t{htens{ totuuden tie tulee h{v{istyksi; 
3. ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat 
teist{ hy|ty{; mutta jo ammoisista ajoista heid{n tuomionsa 
valvoo, eik{ heid{n perikatonsa torku. 
4. Sill{ ei Jumala s{{st{nyt enkeleit{, jotka synti{ 
tekiv{t, vaan sy|ksi heid{t syvyyteen, pimeyden kuiluihin, 
ja hylk{si heid{t tuomiota varten s{ilytett{viksi. 
5. Eik{ h{n s{{st{nyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin 
Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynn{ seitsem{n muuta, vaan 
antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman p{{lle. 
6. Ja h{n poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja 
tuomitsi ne h{vi||n, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka 
vastedes jumalattomasti el{v{t. 
7. Kuitenkin h{n pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten 
vaellus irstaudessa vaivasi; 
8. sill{ asuessaan heid{n keskuudessansa tuo hurskas mies 
kiusaantui hurskaassa sielussaan joka p{iv{ heid{n pahain 
tekojensa t{hden, joita h{nen t{ytyi n{hd{ ja kuulla. 
9. N{in Herra tiet{{ pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta 
tuomion p{iv{{n s{ilytt{{ rangaistuksen alaisina v{{r{t, 
10. ja varsinkin ne, jotka lihan j{ljess{ kulkevat 
saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden. Nuo 
uhkarohkeat, itserakkaat eiv{t kammo herjata henkivaltoja, 
11. vaikka enkelitk{{n, jotka v{kevyydelt{{n ja voimaltaan 
ovat suuremmat, eiv{t lausu heit{ vastaan herjaavaa tuomiota 
Herran edess{. 
12. Mutta niinkuin j{rjett|m{t, luonnostaan pyydystett{viksi 
ja h{vi{m{{n syntyneet el{imet, niin joutuvat my|s n{m{, kun 
herjaavat sit{, mit{ eiv{t tunne, h{vi{m{{n omaan 
turmelukseensa, 
13. saaden v{{ryyden palkan; he pit{v{t nautintonaan el{{ 
p{iv{ns{ hekumassa; he ovat tahra- ja h{pe{pilkkuja; he 
herkuttelevat petoksissaan, kemuillessaan teid{n kanssanne; 
14. heid{n silm{ns{ ovat t{ynn{ haureutta eiv{tk{ saa 
kyll{{ns{ synnist{; he viekoittelevat horjuvia sieluja, 
heill{ on ahneuteen harjaantunut syd{n; he ovat kirouksen 
lapsia. 
15. He ovat hylj{nneet suoran tien, ovat eksyneet ja 
seuranneet Bileamin, Beorin pojan, tiet{, h{nen, joka 
rakasti v{{ryyden palkkaa, 
16. mutta sai rikkomuksestaan ojennuksen: mykk{ juhta puhui 
ihmisen {{nell{ ja esti profeetan mielett|myyden. 
17. Sellaiset ovat vedett|mi{ l{hteit{ ja myrskytuulen 
ajamia hattaroita, ja pimeyden synkeys on heille varattu. 
18. Sill{ he puhuvat p|yhkeit{ turhuuden sanoja ja 
viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niit{, jotka 
tuskin ovat p{{sseet eksyksiss{ vaeltavia pakoon, 
19. ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat 
turmeluksen orjia; sill{ kenen voittama joku on, sen orja 
h{n on. 
20. Sill{ jos he meid{n Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen 
Kristuksen tuntemisen kautta ovat p{{sseetkin maailman 
saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja 
tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille 
ensimm{ist{ pahemmaksi. 
21. Parempi olisi heille ollut, etteiv{t olisi tulleet 
tuntemaan vanhurskauden tiet{, kuin ett{ sen tunnettuaan 
k{{ntyv{t pois heille annetusta pyh{st{ k{skyst{. 
22. Heille on tapahtunut, mit{ tosi sananlasku sanoo: "Koira 
palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa". 


			3 Luku

1. T{m{ on jo toinen kirje, jonka min{ kirjoitan teille, 
rakkaani, ja n{iss{ molemmissa min{ muistuttamalla her{t{n 
teid{n puhdasta mielt{nne, 
2. ett{ muistaisitte niit{ sanoja, joita pyh{t profeetat 
ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan k{sky{, jonka 
te apostoleiltanne olette saaneet. 
3. Ja ennen kaikkea tiet{k{{ se, ett{ viimeisin{ p{ivin{ 
tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien 
himojensa mukaan 
4. ja sanovat: "Miss{ on lupaus h{nen tulemuksestansa? 
Sill{ onhan siit{ asti, kuin is{t nukkuivat pois, kaikki 
pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta." 
5. Sill{ tietens{ he eiv{t ole tiet{vin{{n, ett{ taivaat ja 
samoin maa, vedest{ ja veden kautta rakennettu, olivat 
ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta 
6. ja ett{ niiden kautta silloinen maailma hukkui 
vedenpaisumukseen. 
7. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla 
talletetut tulelle, s{{stetyt jumalattomain ihmisten tuomion 
ja kadotuksen p{iv{{n. 
8. Mutta t{m{ yksi {lk||n olko teilt{, rakkaani, salassa, 
ett{ "yksi p{iv{ on Herran edess{ niinkuin tuhat vuotta ja 
tuhat vuotta niinkuin yksi p{iv{". 
9. Ei Herra viivyt{ lupauksensa t{ytt{mist{, niinkuin 
muutamat pit{v{t sit{ viivyttelemisen{, vaan h{n on 
pitk{mielinen teit{ kohtaan, sill{ h{n ei tahdo, ett{ kukaan 
hukkuu, vaan ett{ kaikki tulevat parannukseen. 
10. Mutta Herran p{iv{ on tuleva niinkuin varas, ja silloin 
taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta 
hajoavat, ja maa ja kaikki, mit{ siihen on tehty, palavat. 
11. Kun siis n{m{ kaikki n{in hajoavat, millaisia tuleekaan 
teid{n olla pyh{ss{ vaelluksessa ja jumalisuudessa, 
12. teid{n, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan p{iv{n 
tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja 
alkuaineet kuumuudesta sulavat! 
13. Mutta h{nen lupauksensa mukaan me odotamme uusia 
taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. 
14. Sent{hden, rakkaani, pyrkik{{ t{t{ odottaessanne siihen, 
ett{ teid{t havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, 
rauhassa, h{nen edess{ns{; 
15. ja lukekaa meid{n Herramme pitk{mielisyys pelastukseksi, 
josta my|s meid{n rakas veljemme Paavali h{nelle annetun 
viisauden mukaan teille on kirjoittanut; 
16. niinkuin h{n tekee kaikissa kirjeiss{{n, kun h{n niiss{ 
puhuu n{ist{ asioista, vaikka niiss{ tosin on yht{ ja toista 
vaikeatajuista, jota tiet{m{tt|m{t ja vakaantumattomat 
v{{nt{v{t kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi 
kadotuksekseen. 
17. Koska te siis, rakkaani, t{m{n jo edelt{p{in tied{tte, 
niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen 
mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta 
pohjaltanne, 
18. ja kasvakaa meid{n Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen 
Kristuksen armossa ja tuntemisessa. H{nen olkoon kunnia sek{ 
nyt ett{ hamaan iankaikkisuuden p{iv{{n. 



