

	Kirje hebrealaisille



			1 Luku

1. Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli 
puhunut isille profeettain kautta, 
2. on h{n n{in{ viimeisin{ p{ivin{ puhunut meille Pojan 
kautta, jonka h{n on pannut kaiken perilliseksi, jonka 
kautta h{n my|s on maailman luonut 
3. ja joka, ollen h{nen kirkkautensa s{teily ja h{nen 
olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, 
toimitettuaan puhdistuksen synneist{, istunut Majesteetin 
oikealle puolelle korkeuksissa, 
4. tullen enkeleit{ niin paljoa korkeammaksi, kuin h{nen 
perim{ns{ nimi on jalompi kuin heid{n. 
5. Sill{ kenelle enkeleist{ h{n koskaan on sanonut: "Sin{ 
olet minun Poikani, t{n{ p{iv{n{ min{ sinut synnytin"; ja 
taas: "Min{ olen oleva h{nen Is{ns{, ja h{n on oleva minun 
Poikani"? 
6. Ja siit{, kun h{n j{lleen tuo esikoisensa maailmaan, h{n 
sanoo: "Ja kumartakoot h{nt{ kaikki Jumalan enkelit". 
7. Ja enkeleist{ h{n sanoo: "H{n tekee enkelins{ tuuliksi 
ja palvelijansa tulen liekiksi"; 
8. mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina 
ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on 
oikeuden valtikka. 
9. Sin{ rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta; 
sent{hden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua 
ilo|ljyll{, enemm{n kuin sinun osavelji{si." 
10. Ja: "Sin{, Herra, olet alussa maan perustanut, ja 
taivaat ovat sinun k{ttesi tekoja; 
11. ne katoavat, mutta sin{ pysyt, ja ne vanhenevat kaikki 
niinkuin vaate, 
12. ja niinkuin vaipan sin{ ne k{{rit, niinkuin vaatteen, ja 
ne muuttuvat; mutta sin{ olet sama, eiv{tk{ sinun vuotesi 
lopu". 
13. Kenelle enkeleist{ h{n koskaan on sanonut: "Istu minun 
oikealle puolelleni, kunnes min{ panen sinun vihollisesi 
sinun jalkojesi astinlaudaksi"? 
14. Eiv{tk| he kaikki ole palvelevia henki{, palvelukseen 
l{hetettyj{ niit{ varten, jotka saavat autuuden peri{? 


			2 Luku

1. Sent{hden tulee meid{n sit{ tarkemmin ottaa vaari siit{, 
mit{ olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse. 
2. Sill{ jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja 
jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen 
palkkansa, 
3. kuinka me voimme p{{st{ pakoon, jos emme v{lit{ tuosta 
niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja 
joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, 
saatettiin meille, 
4. kun Jumala yhdess{ heid{n kanssaan todisti 
tunnusmerkeill{ ja ihmeill{ ja moninaisilla v{kevill{ 
teoilla ja jakamalla Pyh{{ Henke{ tahtonsa mukaan? 
5. Sill{ enkelien alle h{n ei alistanut tulevaa maailmaa, 
josta me puhumme. 
6. Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: "Mik{ 
on ihminen, ett{ sin{ h{nt{ muistat, tai ihmisen poika, ett{ 
pid{t h{nest{ huolen? 
7. Sin{ teit h{net v{h{ksi aikaa enkeleit{ halvemmaksi, 
kirkkaudella ja kunnialla sin{ h{net seppel|itsit, ja sin{ 
panit h{net hallitsemaan k{ttesi tekoja; 
8. asetit kaikki h{nen jalkojensa alle." Sill{, 
asettaessaan kaikki h{nen valtansa alle, h{n ei j{tt{nyt 
mit{{n h{nen allensa alistamatta. Mutta nyt emme viel{ n{e 
kaikkea h{nen valtansa alle asetetuksi. 
9. Mutta h{net, joka v{h{ksi aikaa oli tehty enkeleit{ 
halvemmaksi, Jeesuksen, me n{emme h{nen kuolemansa 
k{rsimyksen t{hden kirkkaudella ja kunnialla seppel|idyksi, 
ett{ h{n Jumalan armosta olisi kaikkien edest{ joutunut 
maistamaan kuolemaa. 
10. Sill{ h{nen, jonka t{hden kaikki on ja jonka kautta 
kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, 
k{rsimysten kautta tehd{ heid{n pelastuksensa p{{mies 
t{ydelliseksi. 
11. Sill{ sek{ h{n, joka pyhitt{{, ett{ ne, jotka 
pyhitet{{n, ovat kaikki alkuisin yhdest{. Sent{hden h{n ei 
h{pe{ kutsua heit{ veljiksi, 
12. kun h{n sanoo: "Min{ julistan sinun nime{si veljilleni, 
ylist{n sinua seurakunnan keskell{"; 
13. ja taas: "Min{ panen uskallukseni h{neen"; ja taas: 
"Katso, min{ ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!" 
14. Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli h{nkin niist{ 
yht{l{isell{ tavalla osalliseksi, ett{ h{n kuoleman kautta 
kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: 
perkeleen, 
15. ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta 
koko el{m{ns{ olivat olleet orjuuden alaisia. 
16. Sill{ ei h{n ota huomaansa enkeleit{, vaan Aabrahamin 
siemenen h{n ottaa huomaansa. 
17. Sent{hden piti h{nen kaikessa tuleman veljiens{ 
kaltaiseksi, ett{ h{nest{ tulisi laupias ja uskollinen 
ylimm{inen pappi teht{viss{{n Jumalan edess{, sovittaakseen 
kansan synnit. 
18. Sill{ sent{hden, ett{ h{n itse on k{rsinyt ja ollut 
kiusattu, voi h{n kiusattuja auttaa. 


			3 Luku

1. Sent{hden, pyh{t veljet, jotka olette taivaallisesta 
kutsumuksesta osalliset, kiinnitt{k{{ mielenne meid{n 
tunnustuksemme apostoliin ja ylimm{iseen pappiin, 
Jeesukseen, 
2. joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli 
"uskollinen koko h{nen huoneessansa". 
3. Sill{ h{nen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan 
niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan 
kunnia on suurempi kuin huoneen. 
4. Sill{ jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken 
rakentaja on Jumala. 
5. Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko h{nen 
huoneessansa", todistukseksi siit{, mik{ vastedes piti 
sanottaman, 
6. mutta Kristus on uskollinen Poikana, h{nen huoneensa 
haltijana; ja h{nen huoneensa olemme me, jos loppuun asti 
pid{mme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. 
7. Sent{hden, niinkuin Pyh{ Henki sanoo: "T{n{ p{iv{n{, jos 
te kuulette h{nen {{nens{, 
8. {lk{{ paaduttako syd{mi{nne, niinkuin teitte 
katkeroituksessa, kiusauksen p{iv{n{ er{maassa, 
9. jossa teid{n is{nne minua kiusasivat ja koettelivat, 
vaikka olivat n{hneet minun tekojani nelj{kymment{ vuotta; 
10. sent{hden min{ vihastuin t{h{n sukupolveen ja sanoin: 
'Aina he eksyv{t syd{mess{{n'; mutta he eiv{t oppineet 
tuntemaan minun teit{ni; 
11. ja niin min{ vihassani vannoin: 'He eiv{t p{{se minun 
lepooni'." 
12. Katsokaa, veljet, ettei vain kenell{k{{n teist{ ole 
paha, ep{uskoinen syd{n, niin ett{ h{n luopuu el{v{st{ 
Jumalasta, 
13. vaan kehoittakaa toisianne joka p{iv{, niin kauan kuin 
sanotaan: "t{n{ p{iv{n{", ettei teist{ kukaan synnin 
pett{m{n{ paatuisi; 
14. sill{ me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan 
vain pysymme luottamuksessa, joka meill{ alussa oli, 
vahvoina loppuun asti. 
15. Kun sanotaan: "T{n{ p{iv{n{, jos te kuulette h{nen 
{{nens{, {lk{{ paaduttako syd{mi{nne, niinkuin teitte 
katkeroituksessa", 
16. ketk{ sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat h{net? 
Eiv{tk| kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla l{hteneet 
Egyptist{? 
17. Mutta keihin h{n oli vihastunut nelj{kymment{ vuotta? 
Eik| niihin, jotka olivat synti{ tehneet, joiden ruumiit 
kaatuivat er{maahan? 
18. Ja keille h{n vannoi, etteiv{t he p{{se h{nen lepoonsa? 
Eik| tottelemattomille? 
19. Ja niin me n{emme, ett{ he ep{uskon t{hden eiv{t voineet 
siihen p{{st{. 


			4 Luku

1. Varokaamme siis, koska lupaus p{{st{ h{nen lepoonsa 
viel{ pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenk{{n teist{ 
j{{neen taipaleelle. 
2. Sill{ hyv{ sanoma on julistettu meille niinkuin 
heillekin; mutta heid{n kuulemansa sana ei heit{ 
hy|dytt{nyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka 
sen kuulivat. 
3. Sill{ me p{{semme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, 
niinkuin h{n on sanonut: "Ja niin min{ vihassani vannoin: 
'He eiv{t p{{se minun lepooni'", vaikka h{nen tekonsa olivat 
valmiina maailman perustamisesta asti. 
4. Sill{ h{n on jossakin sanonut seitsem{nnest{ p{iv{st{ 
n{in: "Ja Jumala lep{si seitsem{nten{ p{iv{n{ kaikista 
teoistansa"; 
5. ja t{ss{ taas: "He eiv{t p{{se minun lepooni". 
6. Koska siis varmana pysyy, ett{ muutamat p{{sev{t siihen, 
ja ne, joille hyv{ sanoma ensin julistettiin, eiv{t p{{sseet 
siihen tottelemattomuuden t{hden, 
7. niin h{n taas m{{r{{ p{iv{n, "t{m{n p{iv{n", sanomalla 
Daavidin kautta niin pitk{n ajan j{lkeen, niinkuin ennen on 
sanottu: "T{n{ p{iv{n{, jos te kuulette h{nen {{nens{, {lk{{ 
paaduttako syd{mi{nne". 
8. Sill{ jos Joosua olisi saattanut heid{t lepoon, niin h{n 
ei puhuisi toisesta, senj{lkeisest{ p{iv{st{. 
9. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. 
10. Sill{ joka on p{{ssyt h{nen lepoonsa, on saanut levon 
teoistaan, h{nkin, niinkuin Jumala omista teoistansa. 
11. Ahkeroikaamme siis p{{st{ siihen lepoon, ettei kukaan 
lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkki{. 
12. Sill{ Jumalan sana on el{v{ ja voimallinen ja ter{v{mpi 
kuin mik{{n kaksiter{inen miekka ja tunkee l{vitse, kunnes 
se erottaa sielun ja hengen, nivelet sek{ ytimet, ja on 
syd{men ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; 
13. eik{ mik{{n luotu ole h{nelle n{kym{t|n, vaan kaikki on 
alastonta ja paljastettua h{nen silm{ins{ edess{, jolle 
meid{n on teht{v{ tili. 
14. Kun meill{ siis on suuri ylimm{inen pappi, l{pi 
taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pit{k{{mme 
kiinni tunnustuksesta. 
15. Sill{ ei meill{ ole sellainen ylimm{inen pappi, joka ei 
voi s{{li{ meid{n heikkouksiamme, vaan joka on ollut 
kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman 
synti{. 
16. K{yk{{mme sent{hden uskalluksella armon istuimen eteen, 
ett{ saisimme laupeuden ja l|yt{isimme armon, avuksemme 
oikeaan aikaan. 


			5 Luku

1. Sill{ jokainen ylimm{inen pappi, ollen ihmisten joukosta 
otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sit{, mik{ 
Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edest{, 
2. ja h{n voi s{{lien kohdella tiet{m{tt|mi{ ja eksyvi{, 
koska h{n itsekin on heikkouden alainen, 
3. ja t{m{n heikkoutensa t{hden h{nen t{ytyy, samoinkuin 
kansan puolesta, niin itsens{kin puolesta uhrata syntien 
edest{. 
4. Eik{ kukaan sit{ arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu 
h{net niinkuin Aaroninkin. 
5. Niinp{ Kristuskaan ei itse korottanut itse{ns{ 
ylimm{isen papin kunniaan, vaan h{n, joka sanoi h{nelle: 
"Sin{ olet minun Poikani, t{n{ p{iv{n{ min{ sinut synnytin"; 
6. niinkuin h{n toisessakin paikassa sanoo: "Sin{ olet 
pappi iankaikkisesti Melkisedekin j{rjestyksen mukaan". 
7. Ja lihansa p{ivin{ h{n v{kev{ll{ huudolla ja kyynelill{ 
uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi h{net 
kuolemasta pelastaa; ja h{nen rukouksensa kuultiin h{nen 
jumalanpelkonsa t{hden. 
8. Ja niin h{n, vaikka oli Poika, oppi siit{, mit{ h{n 
k{rsi, kuuliaisuuden, 
9. ja kun oli t{ydelliseksi tullut, tuli h{n iankaikkisen 
autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat h{nelle 
kuuliaiset, 
10. h{n, jota Jumala nimitt{{ "ylimm{iseksi papiksi 
Melkisedekin j{rjestyksen mukaan". 
11. T{st{ meill{ on paljon sanottavaa, ja sit{ on vaikea 
selitt{{, koska olette k{yneet hitaiksi kuulemaan. 
12. Sill{ te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette 
taas sen tarpeessa, ett{ teille opetetaan Jumalan sanojen 
ensimm{isi{ alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, 
ei vahvaa ruokaa. 
13. Sill{ jokainen, joka viel{ nauttii maitoa, on kokematon 
vanhurskauden sanassa, sill{ h{n on lapsi; 
14. mutta vahva ruoka on t{ysi-ik{isi{ varten, niit{ varten, 
joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan 
hyv{n pahasta. 


			6 Luku

1. J{tt{k{{mme sent{hden Kristuksen opin alkeet ja 
pyrkik{{mme t{ydellisyyteen, ryhtym{tt{ taas uudestaan 
laskemaan perustusta: parannusta kuolleista t|ist{ ja uskoa 
Jumalaan, 
2. oppia kasteista ja k{tten p{{llepanemisesta, kuolleitten 
yl|snousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta. 
3. Ja niin me tahdomme tehd{, jos vain Jumala sallii. 
4. Sill{ mahdotonta on niit{, jotka kerran ovat valistetut 
ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyh{st{ Hengest{ 
osallisiksi tulleet 
5. ja maistaneet Jumalan hyv{{ sanaa ja tulevan 
maailmanajan voimia, 
6. ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, 
he kun j{lleen itsellens{ ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan 
ja h{nt{ julki h{p{isev{t. 
7. Sill{ maa, joka s{rpii sis{{ns{ sen p{{lle usein tulevan 
sateen ja kantaa kasvun hy|dyksi niille, joita varten sit{ 
viljell{{nkin, saa siunauksen Jumalalta; 
8. mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on 
kelvoton ja l{hell{ kirousta, ja sen loppu on, ett{ se 
poltetaan. 
9. Mutta teist{, rakkaat, uskomme sit{, mik{ on parempaa ja 
mik{ koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin n{in. 
10. Sill{ Jumala ei ole v{{r{mielinen, niin ett{ h{n 
unhottaisi teid{n ty|nne ja rakkautenne, jota olette 
osoittaneet h{nen nime{ns{ kohtaan, kun olette palvelleet 
pyhi{ ja viel{ palvelette. 
11. Mutta me halajamme sit{, ett{ kukin teist{ osoittaa 
samaa intoa, s{ilytt{{kseen toivon varmuuden loppuun asti, 
12. ettette k{visi veltoiksi, vaan ett{ teist{ tulisi niiden 
seuraajia, jotka uskon ja k{rsiv{llisyyden kautta periv{t 
sen, mik{ luvattu on. 
13. Sill{ kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, 
vannoi h{n itse kauttansa, koska h{nell{ ei ollut ket{{n 
suurempaa, kenen kautta vannoa, 
14. ja sanoi: "Totisesti, siunaamalla min{ sinut siunaan, ja 
enent{m{ll{ min{ sinut enenn{n"; 
15. ja n{in Aabraham, k{rsiv{llisesti odotettuaan, sai, mit{ 
luvattu oli. 
16. Sill{ ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on 
heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista 
vastav{itteist{. 
17. Sent{hden, kun Jumala lupauksen perillisille viel{ 
tehokkaammin tahtoi osoittaa, ett{ h{nen p{{t|ksens{ on 
muuttumaton, vakuutti h{n sen valalla, 
18. ett{ me n{ist{ kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa 
Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen 
kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pit{m{{n kiinni 
edess{mme olevasta toivosta. 
19. Se toivo meille on ik{{nkuin sielun ankkuri, varma ja 
luja, joka ulottuu esiripun sis{puolelle asti, 
20. jonne Jeesus edell{juoksijana meid{n puolestamme on 
mennyt, tultuaan ylimm{iseksi papiksi Melkisedekin 
j{rjestyksen mukaan, iankaikkisesti. 


			7 Luku

1. Sill{ t{m{ Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, 
Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, h{nen 
palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi h{net; 
2. jolle Aabraham my|s antoi kymmenykset kaikesta ja joka 
ensiksi, niinkuin h{nen nimens{kin merkitsee, on 
"vanhurskauden kuningas" ja sen lis{ksi viel{ "Saalemin 
kuningas", se on "rauhan kuningas"; 
3. jolla ei ole is{{, ei {iti{, ei sukua, ei p{ivien alkua 
eik{ el{m{n loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava 
- h{n pysyy pappina ainaisesti. 
4. Katsokaa, kuinka suuri h{n on, jolle itse kantais{ 
Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan. 
5. Onhan niill{ Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, 
k{sky lain mukaan ottaa kymmenyksi{ kansalta, se on 
veljilt{{n, vaikka n{m{ ovatkin Aabrahamin kupeista 
l{hteneet; 
6. mutta h{n, jonka sukua ei johdeta heist{, otti 
kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli 
lupaukset. 
7. Mutta kielt{m{t|nt{ on, ett{ halvempi saa siunauksen 
paremmaltaan. 
8. Ja t{{ll{ kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksi{, mutta 
siell{ se, jonka todistetaan el{v{n. 
9. Ja Aabrahamin kautta, niin sanoakseni, on Leevikin, joka 
kymmenyksi{ ottaa, maksanut kymmenyksi{; 
10. sill{ h{n oli viel{ is{ns{ kupeissa, kun Melkisedek meni 
t{t{ vastaan. 
11. Jos siis t{ydellisyys olisi saavutettu leevil{isen 
pappeuden kautta, sill{ t{h{n on kansa laissa sidottu, miksi 
sitten oli tarpeen, ett{ nousi toinen pappi Melkisedekin 
j{rjestyksen mukaan eik{ tullut nimitetyksi Aaronin 
j{rjestyksen mukaan? 
12. Sill{ pappeuden muuttuessa tapahtuu v{ltt{m{tt{ my|s 
lain muutos. 
13. Sill{ se, josta t{m{ sanotaan, oli toista sukukuntaa, 
josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. 
14. Onhan tunnettua, ett{ meid{n Herramme on noussut 
Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mit{{n 
puhunut. 
15. Ja t{m{ k{y viel{ paljoa selvemm{ksi, kun nousee toinen 
pappi, Melkisedekin kaltainen, 
16. joka ei ole siksi tullut lihallisen k{skyn lain mukaan, 
vaan katoamattoman el{m{n voimasta. 
17. Sill{ h{nest{ todistetaan: "Sin{ olet pappi 
iankaikkisesti Melkisedekin j{rjestyksen mukaan". 
18. T{ten kyll{ entinen s{{d|s kumotaan, koska se oli 
voimaton ja hy|dyt|n 
19. - sill{ laki ei tehnyt mit{{n t{ydelliseksi - mutta 
sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me l{hestymme 
Jumalaa. 
20. Ja niinkuin t{m{ ei tapahtunut ilman valan vannomista - 
nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heist{ vannottua valaa, 
21. mutta t{m{ h{nest{ vannotulla valalla, sen asettamana, 
joka h{nelle sanoi: "Herra on vannonut eik{ ole katuva: 
'Sin{ olet pappi iankaikkisesti'" - 
22. niin on my|s se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus 
on tullut. 
23. Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska 
kuolema ei sallinut heid{n pysy{; 
24. mutta t{ll{ on katoamaton pappeus, sent{hden ett{ h{n 
pysyy iankaikkisesti, 
25. jonka t{hden h{n my|s voi t{ydellisesti pelastaa ne, 
jotka h{nen kauttaan Jumalan tyk| tulevat, koska h{n aina 
el{{ rukoillakseen heid{n puolestansa. 
26. Senkaltainen ylimm{inen pappi meille sopikin: pyh{, 
viaton, tahraton, syntisist{ erotettu ja taivaita 
korkeammaksi tullut, 
27. jonka ei joka p{iv{ ole tarvis, niinkuin ylimm{isten 
pappien, ensiksi uhrata omien syntiens{ edest{ ja sitten 
kansan; sill{ t{m{n h{n teki kerta kaikkiaan, uhratessaan 
itsens{. 
28. Sill{ laki asettaa ylimm{isiksi papeiksi ihmisi{, jotka 
ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on my|h{isempi kuin 
laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti t{ydelliseksi tulleen. 


			8 Luku

1. Mutta p{{kohta siin{, mist{ me puhumme, on t{m{: meill{ 
on sellainen ylimm{inen pappi, joka istuu Majesteetin 
valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, 
2. tehd{kseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimm{ss{, siin{ 
oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eik{ ihminen. 
3. Sill{ jokainen ylimm{inen pappi asetetaan uhraamaan 
lahjoja ja uhreja, jonka t{hden on v{ltt{m{t|nt{, ett{ 
t{ll{kin on jotakin uhraamista. 
4. Jos h{n siis olisi maan p{{ll{, ei h{n olisikaan pappi, 
koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan esiinkantavat 
lahjoja, 
5. ja jotka palvelevat siin{, mik{ on taivaallisten kuva ja 
varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun h{nen oli 
valmistettava maja. Sill{ h{nelle sanottiin: "Katso, ett{ 
teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella 
n{ytettiin". 
6. Mutta t{m{ taas on saanut niin paljoa jalomman viran, 
kuin h{n on my|s paremman liiton v{limies, liiton, joka on 
paremmille lupauksille perustettu. 
7. Sill{ jos ensimm{inen liitto olisi ollut moitteeton, ei 
olisi etsitty sijaa toiselle. 
8. Sill{ moittien heit{ h{n sanoo: "Katso, p{iv{t tulevat, 
sanoo Herra, jolloin min{ teen Israelin heimon ja Juudan 
heimon kanssa uuden liiton, 
9. en sellaista liittoa kuin se, jonka min{ tein heid{n 
is{ins{ kanssa silloin, kun min{ tartuin heid{n k{teens{ ja 
vein heid{t pois Egyptin maasta. Sill{ he eiv{t pysyneet 
minun liitossani, ja niin en min{k{{n heist{ huolinut, sanoo 
Herra. 
10. Sill{ t{m{ on se liitto, jonka min{ teen Israelin heimon 
kanssa n{iden p{ivien j{lkeen, sanoo Herra: Min{ panen 
lakini heid{n mieleens{, ja kirjoitan ne heid{n syd{miins{, 
ja niin min{ olen heid{n Jumalansa, ja he ovat minun 
kansani. 
11. Ja silloin ei en{{ kukaan opeta kansalaistaan eik{ veli 
velje{{n sanoen: 'Tunne Herra'; sill{ he kaikki, pienimm{st{ 
suurimpaan, tuntevat minut. 
12. Sill{ min{ annan anteeksi heid{n v{{ryytens{ enk{ en{{ 
muista heid{n syntej{ns{." 
13. Sanoessaan "uuden" h{n on julistanut ensimm{isen liiton 
vanhentuneeksi; mutta se, mik{ vanhenee ja k{y i{lliseksi, 
on l{hell{ h{vi{mist{{n. 


			9 Luku

1. Olihan tosin ensimm{isell{kin liitolla 
jumalanpalveluss{{nn|t ja maallinen pyh{kk|. 
2. Sill{ maja oli valmistettu niin, ett{ siin{ oli 
etumainen maja, jossa oli sek{ lampunjalka ett{ p|yt{ ja 
n{kyleiv{t, ja sen nimi on "pyh{". 
3. Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on 
"kaikkeinpyhin"; 
4. siin{ oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, 
yltymp{ri kullalla p{{llystetty, jossa s{ilytettiin 
kultainen mannaa sis{lt{v{ astia ja Aaronin viheri|inyt 
sauva ja liiton taulut, 
5. ja arkin p{{ll{ kirkkauden kerubit varjostamassa 
armoistuinta. Mutta n{ist{ nyt ei ole syyt{ puhua kustakin 
erikseen. 
6. Kun nyt kaikki on n{in j{rjestetty, menev{t papit joka 
aika etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan, 
7. mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylimm{inen pappi 
kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka h{n uhraa itsens{ 
edest{ ja kansan tahattomien syntien edest{. 
8. N{in Pyh{ Henki osoittaa, ett{ tie kaikkeinpyhimp{{n 
viel{ on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja viel{ 
seisoo. 
9. T{m{ on nykyist{ aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen 
mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eiv{t kykene 
tekem{{n t{ydelliseksi omassatunnossaan sit{, joka 
jumalanpalvelusta toimittaa, 
10. vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset 
pesotkin, ovat ainoastaan lihan s{{nt|j{, jotka ovat 
voimassa uuden j{rjestyksen aikaan asti. 
11. Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyv{n ylimm{iseksi 
papiksi, niin h{n suuremman ja t{ydellisemm{n majan kautta, 
joka ei ole k{sill{ tehty, se on: joka ei ole t{t{ 
luomakuntaa, 
12. meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman 
verens{ kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimp{{n ja sai 
aikaan iankaikkisen lunastuksen. 
13. Sill{ jos kauristen ja h{rk{in veri ja hiehon tuhka, 
saastaisten p{{lle vihmottuna, pyhitt{{ lihanpuhtauteen, 
14. kuinka paljoa enemm{n on Kristuksen veri, h{nen, joka 
iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsens{ viattomana 
Jumalalle, puhdistava meid{n omantuntomme kuolleista teoista 
palvelemaan el{v{{ Jumalaa! 
15. Ja sent{hden h{n on uuden liiton v{limies, ett{, koska 
h{nen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimm{isen 
liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, 
saisivat luvatun iankaikkisen perinn|n. 
16. Sill{ miss{ on testamentti, siin{ on sen tekij{n kuolema 
toteenn{ytett{v{; 
17. sill{ vasta kuoleman j{lkeen testamentti on pit{v{, 
koska se ei milloinkaan ole voimassa tekij{ns{ el{ess{. 
18. Sent{hden ei my|sk{{n ensimm{ist{ liittoa verett{ 
vihitty. 
19. Sill{ kun Mooses oli kaikelle kansalle julkilukenut 
kaikki k{skyt, niinkuin ne laissa kuuluvat, otti h{n 
vasikkain ja kauristen veren ynn{ vett{ ja purppuravillaa ja 
isopin ja vihmoi sek{ itse kirjan ett{ kaiken kansan, 
20. sanoen: "T{m{ on sen liiton veri, jonka Jumala on teille 
s{{t{nyt". 
21. Ja samoin h{n verell{ vihmoi my|s majan ja kaikki 
palvelukseen kuuluvat esineet. 
22. Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verell{, ja 
ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. 
23. On siis v{ltt{m{t|nt{, ett{ taivaallisten kuvat t{ll{ 
tavalla puhdistetaan, mutta ett{ taivaalliset itse 
puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin n{m{. 
24. Sill{ Kristus ei mennyt k{sill{ tehtyyn 
kaikkeinpyhimp{{n, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse 
taivaaseen, nyt ilmesty{kseen Jumalan kasvojen eteen meid{n 
hyv{ksemme. 
25. Eik{ h{n mennyt uhratakseen itse{ns{ monta kertaa, 
niinkuin ylimm{inen pappi joka vuosi menee 
kaikkeinpyhimp{{n, vierasta verta mukanaan, 
26. sill{ muutoin h{nen olisi pit{nyt k{rsim{n monta kertaa 
maailman perustamisesta asti; mutta nyt h{n on yhden ainoan 
kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen 
synnin uhraamalla itsens{. 
27. Ja samoinkuin ihmisille on m{{r{tty, ett{ heid{n kerran 
on kuoleminen, mutta senj{lkeen tulee tuomio, 
28. samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois 
monien synnit, on toistamiseen ilman synti{ ilmestyv{ 
pelastukseksi niille, jotka h{nt{ odottavat. 


			10 Luku

1. Sill{ koska laissa on vain tulevan hyv{n varjo, ei itse 
asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla 
uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehd{ niiden 
tuojia t{ydellisiksi. 
2. Sill{ eik| muutoin olisi lakattu niit{ uhraamasta, koska 
n{ill{, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran 
puhdistettuina, ei en{{ olisi ollut mit{{n tuntoa synneist{? 
3. Mutta niiss{ on jokavuotinen muistutus synneist{. 
4. Sill{ mahdotonta on, ett{ h{rk{in ja kauristen veri voi 
ottaa pois syntej{. 
5. Sent{hden h{n maailmaan tullessaan sanoo: "Uhria ja 
antia sin{ et tahtonut, mutta ruumiin sin{ minulle 
valmistit; 
6. polttouhreihin ja syntiuhreihin sin{ et mielistynyt. 
7. Silloin min{ sanoin: 'Katso, min{ tulen - kirjak{{r||n 
on minusta kirjoitettu - tekem{{n sinun tahtosi, Jumala'." 
8. Kun h{n ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja 
ja syntiuhreja sin{ et tahtonut etk{ niihin mielistynyt", 
vaikka niit{ lain mukaan uhrataankin, 
9. sanoo h{n sitten: "Katso, min{ tulen tekem{{n sinun 
tahtosi". H{n poistaa ensimm{isen, pystytt{{kseen toisen. 
10. Ja t{m{n tahdon perusteella me olemme pyhitetyt 
Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan. 
11. Ja kaikki papit seisovat p{iv{ p{iv{lt{ palvelustaan 
toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka 
eiv{t ikin{ voi syntej{ poistaa; 
12. mutta t{m{ on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien 
edest{, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle, 
13. ja odottaa nyt vain, kunnes h{nen vihollisensa pannaan 
h{nen jalkojensa astinlaudaksi. 
14. Sill{ h{n on yhdell{ ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt 
t{ydellisiksi ne, jotka pyhitet{{n. 
15. Todistaahan sen meille my|s Pyh{ Henki; sill{ 
sanottuaan: 
16. "T{m{ on se liitto, jonka min{ n{iden p{ivien j{lkeen 
teen heid{n kanssaan", sanoo Herra: "Min{ panen lakini 
heid{n syd{miins{ ja kirjoitan ne heid{n mieleens{"; 
17. ja: "heid{n syntej{ns{ ja laittomuuksiansa en min{ en{{ 
muista". 
18. Mutta miss{ n{m{ ovat anteeksi annetut, siin{ ei uhria 
synnin edest{ en{{ tarvita. 
19. Koska meill{ siis, veljet, on luja luottamus siihen, 
ett{ meill{ Jeesuksen veren kautta on p{{sy 
kaikkeinpyhimp{{n, 
20. jonka p{{syn h{n on vihkinyt meille uudeksi ja el{v{ksi 
tieksi, joka k{y esiripun, se on h{nen lihansa, kautta, 
21. ja koska meill{ on "suuri pappi, Jumalan huoneen 
haltija", 
22. niin k{yk{{mme esiin totisella syd{mell{, t{ydess{ uskon 
varmuudessa, syd{n vihmottuna puhtaaksi pahasta 
omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedell{ pestyn{; 
23. pysyk{{mme j{rk{ht{m{tt{ toivon tunnustuksessa, sill{ 
h{n, joka antoi lupauksen, on uskollinen; 
24. ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme 
rakkauteen ja hyviin tekoihin; 
25. {lk{{mme j{tt{k| omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin 
muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sit{ 
enemm{n, kuta enemm{n n{ette tuon p{iv{n l{hestyv{n. 
26. Sill{ jos me tahallamme teemme synti{, p{{sty{mme 
totuuden tuntoon, niin ei ole en{{ uhria meid{n syntiemme 
edest{, 
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on 
kuluttava vastustajat. 
28. Joka hylk{{ Mooseksen lain, sen pit{{ armotta kahden tai 
kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: 
29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen 
ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pit{{ 
ep{pyh{n{ liiton veren, jossa h{net on pyhitetty, ja pilkkaa 
armon Henke{! 
30. Sill{ me tunnemme h{net, joka on sanonut: "Minun on 
kosto, min{ olen maksava"; ja viel{: "Herra on tuomitseva 
kansansa". 
31. Hirmuista on langeta el{v{n Jumalan k{siin. 
32. Mutta muistakaa entisi{ p{ivi{, jolloin te, 
valistetuiksi tultuanne, kestitte monet k{rsimysten 
kilvoitukset, 
33. kun te toisaalta olitte h{v{istysten ja ahdistusten 
alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte 
niiden osaveljiksi, joiden k{vi samalla tavalla. 
34. Sill{ vankien kanssa te olette k{rsineet ja ilolla 
pit{neet hyv{n{nne omaisuutenne ry|st|n, tiet{en, ett{ 
teill{ on parempi tavara, joka pysyy. 
35. [lk{{ siis heitt{k| pois uskallustanne, jonka palkka on 
suuri. 
36. Sill{ te tarvitsette kest{v{isyytt{, tehd{ksenne Jumalan 
tahdon ja saadaksenne sen, mik{ luvattu on. 
37. Sill{ "v{h{n, aivan v{h{n aikaa viel{, niin tulee h{n, 
joka tuleva on, eik{ viivyttele; 
38. mutta minun vanhurskaani on el{v{ uskosta, ja jos h{n 
vet{ytyy pois, ei minun sieluni mielisty h{neen". 
39. Mutta me emme ole niit{, jotka vet{ytyv{t pois omaksi 
kadotuksekseen, vaan niit{, jotka uskovat sielunsa 
pelastukseksi. 


			11 Luku

1. Mutta usko on luja luottamus siihen, mit{ toivotaan, 
ojentautuminen sen mukaan, mik{ ei n{y. 
2. Sill{ sen kautta saivat vanhat todistuksen. 
3. Uskon kautta me ymm{rr{mme, ett{ maailma on rakennettu 
Jumalan sanalla, niin ett{ se, mik{ n{hd{{n, ei ole syntynyt 
n{kyv{isest{. 
4. Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin 
Kain, ja uskon kautta h{n sai todistuksen, ett{ h{n oli 
vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen h{nen 
uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta h{n viel{ kuoltuaankin 
puhuu. 
5. Uskon kautta otettiin Eenok pois, n{kem{tt{ kuolemaa, 
"eik{ h{nt{ en{{ ollut, koska Jumala oli ottanut h{net 
pois". Sill{ ennen poisottamistaan h{n oli saanut 
todistuksen, ett{ h{n oli otollinen Jumalalle. 
6. Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sill{ sen, 
joka Jumalan tyk| tulee, t{ytyy uskoa, ett{ Jumala on ja 
ett{ h{n palkitsee ne, jotka h{nt{ etsiv{t. 
7. Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siit{, 
mik{ ei viel{ n{kynyt, pyh{ss{ pelossa arkin perhekuntansa 
pelastukseksi; ja uskonsa kautta h{n tuomitsi maailman, ja 
h{nest{ tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta 
tulee. 
8. Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun h{net 
kutsuttiin l{htem{{n siihen maahan, jonka h{n oli saava 
perinn|ksi, ja h{n l{hti tiet{m{tt{, minne oli saapuva. 
9. Uskon kautta h{n eli muukalaisena lupauksen maassa 
niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja 
Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisi{; 
10. sill{ h{n odotti sit{ kaupunkia, jolla on perustukset ja 
jonka rakentaja ja luoja on Jumala. 
11. Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, 
viel{p{ yli-ik{isen{, koska h{n piti luotettavana sen, joka 
oli antanut lupauksen. 
12. Sent{hden syntyikin yhdest{ miehest{, viel{p{ 
kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on t{hti{ taivaalla 
ja kuin meren rannalla hiekkaa, ep{lukuisesti. 
13. Uskossa n{m{ kaikki kuolivat eiv{tk{ luvattua 
saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen n{hneet ja sit{ 
tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja 
muukalaisia maan p{{ll{. 
14. Sill{ jotka n{in puhuvat, ilmaisevat etsiv{ns{ 
is{nmaata. 
15. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sit{ maata, josta 
olivat l{hteneet, niin olisihan heill{ ollut tilaisuus 
palata takaisin; 
16. mutta nyt he pyrkiv{t parempaan, se on taivaalliseen. 
Sent{hden Jumala ei heit{ h{pe{, vaan sallii kutsua itse{{n 
heid{n Jumalaksensa; sill{ h{n on valmistanut heille 
kaupungin. 
17. Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, 
Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, h{n, joka oli lupaukset 
vastaanottanut 
18. ja jolle oli sanottu: "Iisakista sin{ saat nimellesi 
j{lkel{isen", 
19. sill{ h{n p{{tti, ett{ Jumala on voimallinen 
kuolleistakin her{tt{m{{n; ja sen vertauskuvana h{n saikin 
h{net takaisin. 
20. Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle 
siunauksen, joka koski tulevaisiakin. 
21. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin 
Joosefin pojista ja rukoili sauvansa p{{h{n nojaten. 
22. Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa l{hetess{ 
Israelin lasten l{hd|st{ ja antoi m{{r{yksen luistansa. 
23. Uskon kautta pitiv{t Mooseksen vanhemmat h{nt{ heti 
h{nen syntym{ns{ j{lkeen k{tk|ss{ kolme kuukautta, sill{ he 
n{kiv{t, ett{ lapsi oli ihana; eiv{tk{ he pelj{nneet 
kuninkaan k{sky{. 
24. Uskon kautta kielt{ytyi Mooses suureksi tultuaan 
kantamasta faraon tytt{ren pojan nime{. 
25. H{n otti mieluummin k{rsi{kseen vaivaa yhdess{ Jumalan 
kansan kanssa kuin saadakseen synnist{ lyhytaikaista 
nautintoa, 
26. katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin 
Egyptin aarteet; sill{ h{n k{{nsi katseensa palkintoa kohti. 
27. Uskon kautta h{n j{tti Egyptin pelk{{m{tt{ kuninkaan 
vihaa; sill{ koska h{n ik{{nkuin n{ki sen, joka on 
n{kym{t|n, niin h{n kesti. 
28. Uskon kautta h{n pani toimeen p{{si{isenvieton ja 
verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin. 
29. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ik{{nkuin 
kuivalla maalla; jota yritt{ess{{n egyptil{iset hukkuivat. 
30. Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden 
ymp{ri oli kuljettu seitsem{n p{iv{{. 
31. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta 
perikatoon yhdess{ uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha 
mieless{{n, ottanut vakoojat luoksensa. 
32. Ja mit{ min{ viel{ sanoisin? Sill{ minulta loppuisi 
aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, 
Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, 
33. jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitiv{t 
vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien 
toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, 
34. sammuttivat tulen voiman, p{{siv{t miekanteri{ pakoon, 
voimistuivat heikkoudesta, tulivat v{keviksi sodassa, 
ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot. 
35. On ollut vaimoja, jotka yl|snousemuksen kautta ovat 
saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa 
itse{{n eiv{tk{ ole ottaneet vastaan vapautusta, ett{ 
saisivat paremman yl|snousemuksen; 
36. toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, 
viel{p{ kahleita ja vankeutta; 
37. heit{ on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla 
surmattu; he ovat kierrelleet ymp{ri lampaannahoissa ja 
vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, 
pahoinpideltyin{ - 
38. he, jotka olivat liian hyvi{ t{lle maailmalle -; he ovat 
harhailleet er{maissa ja vuorilla ja luolissa ja 
maakuopissa. 
39. Ja vaikka n{m{ kaikki uskon kautta olivat todistuksen 
saaneet, eiv{t he kuitenkaan saavuttaneet sit{, mik{ oli 
luvattu; 
40. sill{ Jumala oli varannut meit{ varten jotakin parempaa, 
etteiv{t he ilman meit{ p{{sisi t{ydellisyyteen. 


			12 Luku

1. Sent{hden, kun meill{ on n{in suuri pilvi todistajia 
ymp{rill{mme, pankaamme mekin pois kaikki, mik{ meit{ 
painaa, ja synti, joka niin helposti meid{t kietoo, ja 
juoskaamme kest{vin{ edess{mme olevassa kilvoituksessa, 
2. silm{t luotuina uskon alkajaan ja t{ytt{j{{n, 
Jeesukseen, joka h{nelle tarjona olevan ilon sijasta k{rsi 
ristin, h{pe{st{ v{litt{m{tt{, ja istui Jumalan 
valtaistuimen oikealle puolelle. 
3. Ajatelkaa h{nt{, joka syntisilt{ on saanut k{rsi{ 
sellaista vastustusta itse{ns{ kohtaan, ettette v{syisi ja 
menett{isi toivoanne. 
4. Ette viel{ ole verille asti tehneet vastarintaa, 
taistellessanne synti{ vastaan, 
5. ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille 
niinkuin lapsille: "Poikani, {l{ pid{ halpana Herran 
kuritusta, {l{k{ menet{ toivoasi, kun h{n sinua nuhtelee; 
6. sill{ jota Herra rakastaa, sit{ h{n kurittaa; ja h{n 
ruoskii jokaista lasta, jonka h{n ottaa huomaansa". 
7. Kuritukseksenne te k{rsitte; Jumala kohtelee teit{ 
niinkuin lapsia. Sill{ mik{ on se lapsi, jota is{ ei kurita? 
8. Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat 
osallisiksi tulleet, silloinhan te olette {p{ri{ ettek{ 
lapsia. 
9. Ja viel{: meill{ oli ruumiilliset is{mme kurittajina, ja 
heit{ me kavahdimme; emmek| paljoa ennemmin olisi alamaiset 
henkien Is{lle, ett{ el{isimme? 
10. Sill{ nuo kurittivat meit{ vain muutamia p{ivi{ varten, 
oman ymm{rryksens{ mukaan, mutta t{m{ kurittaa meit{ tosi 
parhaaksemme, ett{ me p{{sisimme osallisiksi h{nen 
pyhyydest{{n. 
11. Mik{{n kuritus ei tosin sill{ kertaa n{yt{ olevan 
iloksi, vaan murheeksi, mutta j{lkeenp{in se antaa 
vanhurskauden rauhanhedelm{n niille, jotka sen kautta ovat 
harjoitetut. 
12. Sent{hden: "Ojentakaa hervonneet k{tenne ja rauenneet 
polvenne"; 
13. ja: "tehk{{ polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan 
jalka nyrj{ht{isi, vaan ennemmin parantuisi. 
14. Pyrkik{{ rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sill{ 
ilman sit{ ei kukaan ole n{kev{ Herraa; 
15. ja pit{k{{ huoli siit{, ettei kukaan j{{ osattomaksi 
Jumalan armosta, "ettei mik{{n katkeruuden juuri p{{se 
kasvamaan ja tekem{{n h{iri|t{", ja monet sen kautta tule 
saastutetuiksi, 
16. ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi ep{pyh{ niinkuin 
Eesau, joka yhdest{ ateriasta myi esikoisuutensa. 
17. Sill{ te tied{tte, ett{ h{net sittemminkin, kun h{n 
tahtoi p{{st{ siunausta perim{{n, hylj{ttiin; sill{ h{n ei 
l|yt{nyt tilaa peruutukselle, vaikka h{n kyynelin sit{ 
pyysi. 
18. Sill{ te ette ole k{yneet sen vuoren tyk|, jota voidaan 
k{sin koskea ja joka tulessa palaa, ettek{ synkeyden, ette 
pimeyden, ette myrskyn, 
19. ette pasunan kaiun ettek{ {{nen tyk|, joka puhui niin, 
ett{ ne, jotka sen kuulivat, pyysiv{t, ettei heille en{{ 
puhuttaisi; 
20. sill{ he eiv{t voineet kest{{ t{t{ k{sky{: "Koskettakoon 
vuorta vaikka el{inkin, se kivitett{k||n"; 
21. ja niin hirmuinen oli se n{ky, ett{ Mooses sanoi: "Min{ 
olen pelj{stynyt ja vapisen"; 
22. vaan te olette k{yneet Siionin vuoren tyk| ja el{v{n 
Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tyk|, ja 
kymmenien tuhansien enkelien tyk|, 
23. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja 
seurakunnan tyk|, ja tuomarin tyk|, joka on kaikkien Jumala, 
ja t{ydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tyk|, 
24. ja uuden liiton v{limiehen, Jeesuksen, tyk|, ja 
vihmontaveren tyk|, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. 
25. Katsokaa, ettette torju luotanne h{nt{, joka puhuu; 
sill{ jos nuo, jotka torjuivat luotaan h{net, joka ilmoitti 
Jumalan tahdon maan p{{ll{, eiv{t voineet p{{st{ pakoon, 
niin paljoa v{hemm{n me, jos k{{nnymme pois h{nest{, joka 
ilmoittaa sen taivaista. 
26. Silloin h{nen {{nens{ j{rkytti maata, mutta nyt h{n on 
luvannut sanoen: "Viel{ kerran min{ liikutan maan, jopa 
taivaankin". 
27. Mutta tuo "viel{ kerran" osoittaa, ett{ ne, mitk{ 
j{rkkyv{t, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, ett{ ne, 
jotka eiv{t j{rky, pysyisiv{t. 
28. Sent{hden, koska me saamme valtakunnan, joka ei j{rky, 
olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, h{nelle 
mielihyv{ksi, pyh{ll{ arkuudella ja pelolla; 
29. sill{ meid{n Jumalamme on kuluttavainen tuli. 


			13 Luku

1. Pysyk||n veljellinen rakkaus. 
2. [lk{{ unhottako vieraanvaraisuutta; sill{ sit{ 
osoittamalla muutamat ovat tiet{m{tt{{n saaneet pit{{ 
enkeleit{ vierainaan. 
3. Muistakaa vankeja, niinkuin olisitte itsekin heid{n 
kanssaan vangittuina; muistakaa pahoinpideltyj{, sill{ onhan 
teill{ itsell{nnekin ruumis. 
4. Avioliitto pidett{k||n kunniassa kaikkien kesken, ja 
aviovuode saastuttamatonna; sill{ haureelliset ja 
avionrikkojat Jumala tuomitsee. 
5. [lk{{ olko vaelluksessanne ahneita; tyytyk{{ siihen, 
mit{ teill{ on; sill{ h{n itse on sanonut: "En min{ sinua 
hylk{{ enk{ sinua j{t{"; 
6. niin ett{ me turvallisin mielin sanomme: "Herra on minun 
auttajani, en min{ pelk{{; mit{ voi ihminen minulle tehd{?" 
7. Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille 
Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heid{n vaelluksensa on 
p{{ttynyt, ja seuratkaa heid{n uskoansa. 
8. Jeesus Kristus on sama eilen ja t{n{{n ja 
iankaikkisesti. 
9. [lk{{ antako monenlaisten ja vieraiden oppien itse{nne 
vietell{; sill{ on hyv{, ett{ syd{n saa vahvistusta armosta 
eik{ ruuista, joista ne, jotka niit{ menoja ovat 
noudattaneet, eiv{t ole mit{{n hy|tyneet. 
10. Meill{ on uhrialttari, josta majassa palvelevilla ei ole 
valta sy|d{. 
11. Sill{ niiden el{inten ruumiit, joiden veren ylimm{inen 
pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimp{{n, 
poltetaan ulkopuolella leirin. 
12. Sent{hden my|s Jeesus, pyhitt{{kseen omalla verell{ns{ 
kansan, k{rsi portin ulkopuolella. 
13. Niin menk{{mme siis h{nen tyk|ns{ "ulkopuolelle leirin", 
h{nen pilkkaansa kantaen; 
14. sill{ ei meill{ ole t{{ll{ pysyv{ist{ kaupunkia, vaan 
tulevaista me etsimme. 
15. Uhratkaamme siis h{nen kauttansa Jumalalle joka aika 
kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelm{{, jotka h{nen 
nime{ns{ ylist{v{t. 
16. Mutta {lk{{ unhottako tehd{ hyv{{ ja jakaa omastanne, 
sill{ senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy. 
17. Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sill{ 
he valvovat teid{n sielujanne niinkuin ne, joiden on teht{v{ 
tili, ett{ he voisivat tehd{ sit{ ilolla eik{ huokaillen; 
sill{ se ei ole teille hy|dyllist{. 
18. Rukoilkaa meid{n edest{mme; sill{ me tied{mme, ett{ 
meill{ on hyv{ omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin 
vaeltaa. 
19. Viel{ hartaammin kehoitan teit{ n{in tekem{{n, ett{ 
minut sit{ pikemmin annettaisiin teille takaisin. 
20. Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut h{net, 
joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten 
paimen, meid{n Herramme Jeesuksen, 
21. h{n tehk||n teid{t kykeneviksi kaikkeen hyv{{n, 
voidaksenne toteuttaa h{nen tahtonsa, ja vaikuttakoon teiss{ 
sen, mik{ on h{nelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; 
h{nelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen. 
22. Min{ pyyd{n teit{, veljet: kest{k{{ t{m{ kehoituksen 
sana; sill{ lyhyk{isesti min{ olen teille kirjoittanut. 
23. Tiet{k{{, ett{ veljemme Timoteus on p{{stetty vapaaksi; 
ja jos h{n pian tulee, saan min{ h{nen kanssaan n{hd{ 
teid{t. 
24. Sanokaa tervehdys kaikille johtajillenne ja kaikille 
pyhille. Tervehdyksen l{hett{v{t teille ne, jotka ovat 
Italiasta. 
25. Armo olkoon kaikkien teid{n kanssanne. 



