

	Paavalin kirje roomalaisille



			1 Luku

1. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu 
apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, 
2. jonka Jumala on edelt{ luvannut profeettainsa kautta 
pyhiss{ kirjoituksissa, 
3. h{nen Pojastansa - joka lihan puolesta on syntynyt 
Daavidin siemenest{ 
4. ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta 
asetettu Jumalan Pojaksi voimassa - Jeesuksesta 
Kristuksesta, meid{n Herrastamme, 
5. jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, 
ett{ syntyisi uskon kuuliaisuus h{nen nime{ns{ kohtaan 
kaikissa pakanakansoissa, 
6. joihin tekin, Jeesuksen Kristuksen kutsumat, kuulutte: 
7. kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, 
kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meid{n 
Is{lt{mme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 
8. Ensiksikin min{ kiit{n Jumalaani Jeesuksen Kristuksen 
kautta teid{n kaikkien t{hden, koska teid{n uskoanne 
mainitaan kaikessa maailmassa. 
9. Sill{ Jumala, jota min{ hengess{ni palvelen julistaen 
h{nen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka 
min{ teit{ lakkaamatta muistan, 
10. aina rukouksissani anoen, ett{ min{ jo vihdoinkin, jos 
Jumala tahtoo, p{{sisin tulemaan teid{n tyk|nne. 
11. Sill{ min{ ik{v|itsen teit{ n{hd{, voidakseni antaa 
teille jonkun hengellisen lahjan, ett{ te vahvistuisitte, 
12. se on, ett{ me yhdess{ ollessamme virkistyisimme 
yhteisest{ uskostamme, teid{n ja minun. 
13. Ja min{ en tahdo, veljet, teilt{ salata, ett{ jo monesti 
olen p{{tt{nyt tulla teid{n tyk|nne saadakseni jonkin 
hedelm{n teid{nkin keskuudestanne, niinkuin muidenkin 
pakanain, mutta olen ollut estetty t{h{n saakka. 
14. Kreikkalaisille ja barbaareille, viisaille ja tyhmille 
min{ olen velassa; 
15. omasta puolestani min{ siis olen altis teillekin, 
Roomassa asuvaisille, julistamaan evankeliumia. 
16. Sill{ min{ en h{pe{ evankeliumia; sill{ se on Jumalan 
voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle 
ensin, sitten my|s kreikkalaiselle. 
17. Sill{ siin{ Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, 
niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on el{v{ uskosta". 
18. Sill{ Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten 
jumalattomuutta ja v{{ryytt{ vastaan, niiden, jotka pit{v{t 
totuutta v{{ryyden vallassa, 
19. sent{hden ett{ se, mik{ Jumalasta voidaan tiet{{, on 
ilmeist{ heid{n keskuudessaan; sill{ Jumala on sen heille 
ilmoittanut. 
20. Sill{ h{nen n{kym{t|n olemuksensa, h{nen iankaikkinen 
voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niit{ h{nen 
teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti n{ht{vin{, 
niin etteiv{t he voi mill{{n itse{ns{ puolustaa, 
21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eiv{t ole h{nt{ 
Jumalana kunnioittaneet eiv{tk{ kiitt{neet, vaan ovat 
ajatuksiltansa turhistuneet, ja heid{n ymm{rt{m{t|n 
syd{mens{ on pimentynyt. 
22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet 
23. ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet 
katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja 
matelevaisten kuvan kaltaiseksi. 
24. Sent{hden Jumala on heid{t, heid{n syd{mens{ himoissa, 
hylj{nnyt saastaisuuteen, h{p{isem{{n itse omat ruumiinsa, 
25. nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen 
ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemm{n kuin Luojaa, 
joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. 
26. Sent{hden Jumala on hylj{nnyt heid{t h{pe{llisiin 
himoihin; sill{ heid{n naispuolensa ovat vaihtaneet 
luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; 
27. samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydest{ 
naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja 
harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja 
villiintymisest{{n saaneet itseens{ sen palkan, mik{ saada 
piti. 
28. Ja niinkuin heille ei kelvannut pit{{ kiinni Jumalan 
tuntemisesta, niin Jumala hylk{si heid{t heid{n kelvottoman 
mielens{ valtaan, tekem{{n sopimattomia. 
29. He ovat t{ynn{ns{ kaikkea v{{ryytt{, pahuutta, ahneutta, 
h{ijyytt{, t{ynn{ kateutta, murhaa, riitaa, petosta, 
pahanilkisyytt{; 
30. ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa 
vihaavaisia, v{kivaltaisia, ylpeit{, kerskailijoita, 
pahankeksij|it{, vanhemmilleen tottelemattomia, 
31. vailla ymm{rryst{, luotettavuutta, rakkautta ja 
laupeutta; 
32. jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan s{{d|ksen, 
ett{ ne, jotka senkaltaisia tekev{t, ovat kuoleman 
ansainneet, eiv{t ainoastaan itse niit{ tee, vaan viel{p{ 
osoittavat hyv{ksymist{ niille, jotka niit{ tekev{t. 


			2 Luku

1. Sent{hden sin{, oi ihminen, et voi mill{{n itse{si 
puolustaa, olitpa kuka hyv{ns{, joka tuomitset. Sill{ mist{ 
toista tuomitset, siihen sin{ itsesi syyp{{ksi tuomitset, 
koska sin{, joka tuomitset, teet samoja tekoja. 
2. Ja me tied{mme, ett{ Jumalan tuomio on totuuden mukainen 
niille, jotka senkaltaista tekev{t. 
3. Vai luuletko, ihminen, sin{, joka tuomitset niit{, jotka 
senkaltaisia tekev{t, ja itse samoja teet, ett{ sin{ v{lt{t 
Jumalan tuomion? 
4. Vai halveksitko h{nen hyvyytens{ ja k{rsiv{llisyytens{ 
ja pitk{mielisyytens{ runsautta, etk{ tied{, ett{ Jumalan 
hyvyys vet{{ sinua parannukseen? 
5. Kovuudellasi ja syd{mesi katumattomuudella sin{ kartutat 
p{{llesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion 
ilmestymisen p{iv{ksi, 
6. h{nen, "joka antaa kullekin h{nen tekojensa mukaan": 
7. niille, jotka hyv{ss{ ty|ss{ kest{vin{ etsiv{t 
kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen 
el{m{n, 
8. mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekk{it{ eiv{tk{ 
tottele totuutta, vaan tottelevat v{{ryytt{, tulee viha ja 
kiivastus. 
9. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa 
tekee, juutalaisen ensin, sitten my|s kreikkalaisen; 
10. mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee 
sit{, mik{ hyv{ on, juutalaiselle ensin, sitten my|s 
kreikkalaiselle! 
11. Sill{ Jumala ei katso henkil||n. 
12. Sill{ kaikki, jotka ilman lakia ovat synti{ tehneet, ne 
my|s ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina 
ovat synti{ tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; 
13. sill{ eiv{t lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan 
edess{, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. 
14. Sill{ kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa 
tekev{t, mit{ laki vaatii, niin he, vaikka heill{ ei lakia 
ole, ovat itse itsellens{ laki 
15. ja osoittavat, ett{ lain teot ovat kirjoitetut heid{n 
syd{miins{, kun heid{n omatuntonsa my|t{-todistaa ja heid{n 
ajatuksensa kesken{{n syytt{v{t tai my|s puolustavat heit{ - 
16. sin{ p{iv{n{, jona Jumala on tuomitseva ihmisten 
salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini 
mukaan. 
17. Mutta jos sin{ kutsut itse{si juutalaiseksi ja luotat 
lakiin ja Jumala on sinun kerskauksesi 
18. ja tunnet h{nen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, 
mik{ parasta on, 
19. ja luulet kykenev{si olemaan sokeain taluttaja, 
pimeydess{ olevien valkeus, 
20. ymm{rt{m{tt|mien kasvattaja, alaik{isten opettaja, 
sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto: 
21. niin sin{k|, joka toista opetat, et itse{si opeta; joka 
julistat, ettei saa varastaa, itse varastat; 
22. joka sanot, ettei saa tehd{ huorin, itse teet huorin; 
joka kauhistut ep{jumalia, kuitenkin olet temppelin 
ry|st{j{; 
23. joka laista kerskaat, h{v{iset lainrikkomisella Jumalaa? 
24. Sill{ "teid{n t{htenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi 
pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on. 
25. Ymp{rileikkaus kyll{ on hy|dyllinen, jos sin{ lakia 
noudatat; mutta jos olet lainrikkoja, niin sinun 
ymp{rileikkauksesi on tullut ymp{rileikkaamattomuudeksi. 
26. Jos siis ymp{rileikkaamaton noudattaa lain s{{d|ksi{, 
eik| h{nen ymp{rileikkaamattomuutensa ole luettava 
ymp{rileikkaukseksi? 
27. Ja luonnostaan ymp{rileikkaamaton, joka t{ytt{{ lain, on 
tuomitseva sinut, joka lainkirjaiminesi ja 
ymp{rileikkauksinesi olet lainrikkoja. 
28. Sill{ ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on 
juutalainen, eik{ ymp{rileikkaus se, joka ulkonaisesti 
lihassa tapahtuu; 
29. vaan se on juutalainen, joka sis{llisesti on 
juutalainen, ja oikea ymp{rileikkaus on syd{men 
ymp{rileikkaus Hengess{, ei kirjaimessa; ja h{n saa 
kiitoksensa, ei ihmisilt{, vaan Jumalalta. 


			3 Luku

1. Mit{ etuuksia on siis juutalaisilla, tai mit{ hy|ty{ 
ymp{rileikkauksesta? 
2. Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, ett{ heille 
on uskottu, mit{ Jumala on puhunut. 
3. Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet ep{uskoisia, ei 
kaiketi heid{n ep{uskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhj{ksi 
tekev{? 
4. Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen 
valhettelija, niinkuin kirjoitettu on: "Ett{ sinut 
havaittaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja ett{ voittaisit, 
kun sinun kanssasi oikeutta k{yd{{n". 
5. Mutta jos meid{n v{{ryytemme tuo ilmi Jumalan 
vanhurskauden, mit{ me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole 
v{{r{, kun h{n rankaisee vihassansa? Min{ puhun ihmisten 
tavalla. 
6. Pois se! Sill{ kuinka Jumala silloin voisi tuomita 
maailman? 
7. Sill{ jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta 
selvemmin julki h{nen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin 
viel{ syntisen{ tuomitaan? 
8. Ja miksi emme tekisi, niinkuin herjaten syytt{v{t meid{n 
tekev{n ja niinkuin muutamat v{itt{v{t meid{n sanovan: 
"Tehk{{mme pahaa, ett{ siit{ hyv{{ tulisi"? Niiden tuomio on 
oikea. 
9. Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. 
Meh{n olemme edell{ osoittaneet, ett{ kaikki, niin hyvin 
juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 
10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ket{{n vanhurskasta, ei 
ainoatakaan, 
11. ei ole ket{{n ymm{rt{v{ist{, ei ket{{n, joka etsii 
Jumalaa; 
12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi 
k{yneet; ei ole ket{{n, joka tekee sit{, mik{ hyv{ on, ei 
yhden yht{k{{n. 
13. Heid{n kurkkunsa on avoin hauta, kielell{ns{ he 
pett{v{t, kyyk{{rmeen myrkky{ on heid{n huultensa alla; 
14. heid{n suunsa on t{ynn{ kirousta ja katkeruutta. 
15. Heid{n jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, 
16. h{vitys ja kurjuus on heid{n teill{ns{, 
17. ja rauhan tiet{ he eiv{t tunne. 
18. Ei ole Jumalan pelko heid{n silm{ins{ edess{." 
19. Mutta me tied{mme, ett{ kaiken, mink{ laki sanoo, sen se 
puhuu lain alaisille, ett{ jokainen suu tukittaisiin ja koko 
maailma tulisi syylliseksi Jumalan edess{; 
20. sent{hden, ettei mik{{n liha tule h{nen edess{{n 
vanhurskaaksi lain teoista; sill{ lain kautta tulee synnin 
tunto. 
21. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat 
todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 
22. se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen 
Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sill{ 
ei ole yht{{n erotusta. 
23. Sill{ kaikki ovat synti{ tehneet ja ovat Jumalan 
kirkkautta vailla 
24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden h{nen armostaan sen 
lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, 
25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta 
h{nen vereens{, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska h{n 
oli j{tt{nyt rankaisematta ennen tehdyt synnit 
26. jumalallisessa k{rsiv{llisyydess{{n, osoittaaksensa 
vanhurskauttaan nykyajassa, sit{, ett{ h{n itse on 
vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. 
27. Miss{ siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Mink{ 
lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. 
28. Niin p{{t{mme siis, ett{ ihminen vanhurskautetaan uskon 
kautta, ilman lain tekoja. 
29. Vai onko Jumala yksist{{n juutalaisten Jumala? Eik| 
pakanainkin? On pakanainkin, 
30. koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa 
ymp{rileikatut uskosta ja ymp{rileikkaamattomat uskon 
kautta. 
31. Teemmek| siis lain mit{tt|m{ksi uskon kautta? Pois se! 
Vaan me vahvistamme lain. 


			4 Luku

1. Mit{ me siis sanomme esi-is{mme Aabrahamin saavuttaneen 
lihan mukaan? 
2. Sill{ jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on 
h{nell{ kerskaamista, mutta ei Jumalan edess{. 
3. Sill{ mit{ Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja 
se luettiin h{nelle vanhurskaudeksi". 
4. Mutta t|it{ tekev{lle ei lueta palkkaa armosta, vaan 
ansiosta, 
5. mutta joka ei t|it{ tee, vaan uskoo h{neen, joka 
vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan h{nen uskonsa 
vanhurskaudeksi; 
6. niinkuin my|s Daavid ylist{{ autuaaksi sit{ ihmist{, 
jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: 
7. "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja 
joiden synnit ovat peitetyt! 
8. Autuas se mies, jolle Herra ei lue synti{!" 
9. Koskeeko sitten t{m{ autuaaksi ylist{minen ainoastaan 
ymp{rileikattuja, vai eik| ymp{rileikkaamattomiakin? 
Sanommehan: "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi". 
10. Kuinka se sitten siksi luettiin? H{nen ollessaanko 
ymp{rileikattuna vai ymp{rileikkaamatonna? Ei 
ymp{rileikattuna, vaan ymp{rileikkaamatonna. 
11. Ja h{n sai ymp{rileikkauksen merkin sen 
uskonvanhurskauden sinetiksi, joka h{nell{ oli 
ymp{rileikkaamatonna, ett{ h{nest{ tulisi kaikkien is{, 
jotka ymp{rileikkaamattomina uskovat, niin ett{ vanhurskaus 
heillekin luettaisiin; 
12. ja ett{ h{nest{ tulisi my|skin ymp{rileikattujen is{, 
niiden, jotka eiv{t ainoastaan ole ymp{rileikattuja, vaan 
my|s vaeltavat sen uskon j{lki{, mik{ meid{n is{ll{mme 
Aabrahamilla oli jo ymp{rileikkaamatonna. 
13. Sill{ se lupaus, ett{ Aabraham oli periv{ maailman, ei 
tullut h{nelle eik{ h{nen siemenelleen lain kautta, vaan 
uskonvanhurskauden kautta. 
14. Sill{ jos ne, jotka pit{ytyv{t lakiin, ovat perillisi{, 
niin usko on tyhj{ksi tehty ja lupaus k{ynyt mit{tt|m{ksi. 
15. Sill{ laki saa aikaan vihaa; mutta miss{ lakia ei ole, 
siell{ ei ole rikkomustakaan. 
16. Sent{hden se on uskosta, ett{ se olisi armosta; ett{ 
lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan 
sille, joka pit{ytyy lakiin, vaan my|s sille, jolla on 
Aabrahamin usko, h{nen, joka on meid{n kaikkien is{ 
17. - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan is{ksi min{ 
olen sinut asettanut" - sen Jumalan edess{, johon h{n uskoi 
ja joka kuolleet el{viksi tekee ja kutsuu olemattomat, 
ik{{nkuin ne olisivat. 
18. Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi 
tulevansa monen kansan is{ksi, t{m{n sanan mukaan: "Niin on 
sinun j{lkel{istesi luku oleva", 
19. eik{ h{n heikontunut uskossansa, vaikka n{ki, ett{ h{nen 
ruumiinsa oli kuolettunut - sill{ h{n oli jo noin 
satavuotias - ja ett{ Saaran kohtu oli kuolettunut; 
20. mutta Jumalan lupausta h{n ei ep{uskossa ep{illyt, vaan 
vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, 
21. ja oli t{ysin varma siit{, ett{ mink{ Jumala on 
luvannut, sen h{n voi my|s t{ytt{{. 
22. Sent{hden se luettiinkin h{nelle vanhurskaudeksi. 
23. Mutta ei ainoastaan h{nen t{htens{ ole kirjoitettu, ett{ 
se h{nelle luettiin, 
24. vaan my|s meid{n t{htemme, joille se on luettava, kun 
uskomme h{neen, joka kuolleista her{tti Jeesuksen, meid{n 
Herramme, 
25. joka on alttiiksi annettu meid{n rikostemme t{hden ja 
kuolleista her{tetty meid{n vanhurskauttamisemme t{hden. 


			5 Luku

1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin 
meill{ on rauha Jumalan kanssa meid{n Herramme Jeesuksen 
Kristuksen kautta, 
2. jonka kautta my|s olemme uskossa saaneet p{{syn t{h{n 
armoon, jossa me nyt olemme, ja meid{n kerskauksemme on 
Jumalan kirkkauden toivo. 
3. Eik{ ainoastaan se, vaan meid{n kerskauksenamme ovat 
my|s ahdistukset, sill{ me tied{mme, ett{ ahdistus saa 
aikaan k{rsiv{llisyytt{, 
4. mutta k{rsiv{llisyys koettelemuksen kest{mist{, ja 
koettelemuksen kest{minen toivoa; 
5. mutta toivo ei saata h{pe{{n; sill{ Jumalan rakkaus on 
vuodatettu meid{n syd{miimme Pyh{n Hengen kautta, joka on 
meille annettu. 
6. Sill{ meid{n viel{ ollessamme heikot kuoli Kristus 
oikeaan aikaan jumalattomien edest{. 
7. Tuskinpa kukaan k{y kuolemaan jonkun vanhurskaan edest{; 
hyv{n edest{ joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. 
8. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meit{ kohtaan siin{, 
ett{ Kristus, kun me viel{ olimme syntisi{, kuoli meid{n 
edest{mme. 
9. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut 
h{nen veress{{n, pelastumme h{nen kauttansa vihasta. 
10. Sill{ jos me silloin, kun viel{ olimme Jumalan 
vihollisia, tulimme sovitetuiksi h{nen kanssaan h{nen 
Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme 
h{nen el{m{ns{ kautta nyt, kun olemme sovitetut; 
11. emmek{ ainoastaan sovitetut, vaan viel{p{ on Jumala 
meid{n kerskauksemme meid{n Herramme Jeesuksen Kristuksen 
kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet. 
12. Sent{hden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli 
maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut 
kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat synti{ tehneet - 
13. sill{ jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta 
synti{ ei lueta, miss{ lakia ei ole; 
14. kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti 
niit{kin, jotka eiv{t olleet synti{ tehneet samankaltaisella 
rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli 
tuleva. 
15. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; 
sill{ joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin 
paljoa enemm{n on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, 
Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut 
monien osaksi. 
16. Eik{ lahjan laita ole, niinkuin on sen, mik{ tuli yhden 
synnintekij{n kautta; sill{ tuomio tuli yhdest{ ihmisest{ 
kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta 
vanhurskauttamiseksi. 
17. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen t{hden kuolema on 
hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemm{n ne, jotka saavat 
armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat el{m{ss{ 
hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. - 
18. Niinp{ siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on 
koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin my|s yhden 
ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille el{m{n 
vanhurskauttamiseksi; 
19. sill{ niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta 
monet ovat joutuneet syntisiksi, niin my|s yhden 
kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. 
20. Mutta laki tuli v{liin, ett{ rikkomus suureksi tulisi; 
mutta miss{ synti on suureksi tullut, siin{ armo on tullut 
ylenpalttiseksi, 
21. ett{ niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin 
armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi 
el{m{ksi Jeesuksen Kristuksen, meid{n Herramme, kautta. 


			6 Luku

1. Mit{ siis sanomme? Onko meid{n pysytt{v{ synniss{, ett{ 
armo suureksi tulisi? 
2. Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnist{, kuinka 
me viel{ el{isimme siin{? 
3. Vai ettek| tied{, ett{ me kaikki, jotka olemme kastetut 
Kristukseen Jeesukseen, olemme h{nen kuolemaansa kastetut? 
4. Niin olemme siis yhdess{ h{nen kanssaan haudatut kasteen 
kautta kuolemaan, ett{ niinkuin Kristus her{tettiin 
kuolleista Is{n kirkkauden kautta, samoin pit{{ meid{nkin 
uudessa el{m{ss{ vaeltaman. 
5. Sill{ jos me olemme h{nen kanssaan yhteenkasvaneita 
yht{l{isess{ kuolemassa, niin olemme samoin my|s 
yht{l{isess{ yl|snousemuksessa, 
6. kun tied{mme sen, ett{ meid{n vanha ihmisemme on h{nen 
kanssaan ristiinnaulittu, ett{ synnin ruumis 
kukistettaisiin, niin ettemme en{{ synti{ palvelisi; 
7. sill{ joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois 
synnist{. 
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me 
uskomme saavamme my|s el{{ h{nen kanssaan, 
9. tiet{en, ett{ Kristus, sittenkuin h{net kuolleista 
her{tettiin, ei en{{ kuole: kuolema ei en{{ h{nt{ vallitse. 
10. Sill{ mink{ h{n kuoli, sen h{n kerta kaikkiaan kuoli 
pois synnist{; mutta mink{ h{n el{{, sen h{n el{{ Jumalalle. 
11. Niin tekin pit{k{{ itsenne synnille kuolleina, mutta 
Jumalalle el{vin{ Kristuksessa Jeesuksessa. 
12. [lk||n siis synti hallitko teid{n kuolevaisessa 
ruumiissanne, niin ett{ olette kuuliaiset sen himoille, 
13. {lk{{k{ antako j{seni{nne v{{ryyden aseiksi synnille, 
vaan antakaa itsenne, kuolleista el{viksi tulleina, 
Jumalalle, ja j{senenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. 
14. Sill{ synnin ei pid{ teit{ vallitseman, koska ette ole 
lain alla, vaan armon alla. 
15. Kuinka siis on? Saammeko tehd{ synti{, koska emme ole 
lain alla, vaan armon alla? Pois se! 
16. Ettek| tied{, ett{ kenen palvelijoiksi, ket{ 
tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota 
te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi 
kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? 
17. Mutta kiitos Jumalalle, ett{ te, jotka ennen olitte 
synnin palvelijoita, nyt olette tulleet syd{mest{nne 
kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette 
annetut, 
18. ja ett{ te synnist{ vapautettuina olette tulleet 
vanhurskauden palvelijoiksi! 
19. Min{ puhun ihmisten tavalla teid{n lihanne heikkouden 
t{hden. Sill{ niinkuin te ennen annoitte j{senenne 
saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, 
niin antakaa nyt j{senenne vanhurskauden palvelijoiksi 
pyhitykseen. 
20. Sill{ kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte 
vapaat vanhurskaudesta. 
21. Mink{ hedelm{n te siit{ silloin saitte? Sen, jota te nyt 
h{pe{tte. Sill{ sen loppu on kuolema. 
22. Mutta nyt, kun olette synnist{ vapautetut ja Jumalan 
palvelijoiksi tulleet, on teid{n hedelm{nne pyhitys, ja sen 
loppu on iankaikkinen el{m{. 
23. Sill{ synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja 
on iankaikkinen el{m{ Kristuksessa Jeesuksessa, meid{n 
Herrassamme. 


			7 Luku

1. Vai ettek| tied{, veljet - min{ puhun lain tunteville - 
ett{ laki vallitsee ihmist{, niin kauan kuin h{n el{{? 
2. Niinp{ sitoo laki naidun vaimon h{nen elossa olevaan 
mieheens{; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti t{st{ miehen 
laista. 
3. Sent{hden h{n saa avionrikkojan nimen, jos miehens{ 
el{ess{ antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, 
on h{n vapaa siit{ laista, niin ettei h{n ole avionrikkoja, 
jos menee toiselle miehelle. 
4. Niin, veljeni, teid{tkin on kuoletettu laista Kristuksen 
ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, h{nen, joka on 
kuolleista her{tetty, ett{ me kantaisimme hedelm{{ 
Jumalalle. 
5. Sill{ kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, 
jotka laki her{tt{{, vaikuttivat meid{n j{seniss{mme, niin 
ett{ me kannoimme hedelm{{ kuolemalle, 
6. mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siit{, 
mik{ meid{t piti vankeina, niin ett{ me palvelemme Jumalaa 
Hengen uudessa tilassa emmek{ kirjaimen vanhassa. 
7. Mit{ siis sanomme? Onko laki synti{? Pois se! Mutta 
synti{ en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; 
sill{ en min{ olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi 
sanonut: "[l{ himoitse". 
8. Mutta kun synti otti k{skysanasta aiheen, her{tti se 
minussa kaikkinaisia himoja; sill{ ilman lakia on synti 
kuollut. 
9. Min{ elin ennen ilman lakia; mutta kun k{skysana tuli, 
niin synti virkosi, 
10. ja min{ kuolin. Niin k{vi ilmi, ett{ k{skysana, joka oli 
oleva minulle el{m{ksi, olikin minulle kuolemaksi. 
11. Sill{ kun synti otti k{skysanasta aiheen, petti se minut 
ja kuoletti minut k{skysanan kautta. 
12. Niin, laki on kuitenkin pyh{ ja k{skysana pyh{, 
vanhurskas ja hyv{. 
13. Onko siis hyv{ tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan 
synti, ett{ se synniksi n{ht{isiin, on hyv{n kautta 
tuottanut minulle kuoleman, ett{ synti tulisi ylenm{{rin 
synnilliseksi k{skysanan kautta. 
14. Sill{ me tied{mme, ett{ laki on hengellinen, mutta min{ 
olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. 
15. Sill{ min{ en tunne omakseni sit{, mit{ teen; sill{ min{ 
en toteuta sit{, mit{ tahdon, vaan mit{ min{ vihaan, sit{ 
min{ teen. 
16. Mutta jos min{ teen sit{, mit{ en tahdo, niin min{ 
my|nn{n, ett{ laki on hyv{. 
17. Niin en nyt en{{ tee sit{ min{, vaan synti, joka minussa 
asuu. 
18. Sill{ min{ tied{n, ettei minussa, se on minun lihassani, 
asu mit{{n hyv{{. Tahto minulla kyll{ on, mutta voimaa hyv{n 
toteuttamiseen ei; 
19. sill{ sit{ hyv{{, mit{ min{ tahdon, min{ en tee, vaan 
sit{ pahaa, mit{ en tahdo, min{ teen. 
20. Jos min{ siis teen sit{, mit{ en tahdo, niin sen tekij{ 
en en{{ ole min{, vaan synti, joka minussa asuu. 
21. Niin huomaan siis itsess{ni, min{, joka tahdon hyv{{ 
tehd{, sen lain, ett{ paha riippuu minussa kiinni; 
22. sill{ sis{llisen ihmiseni puolesta min{ ilolla yhdyn 
Jumalan lakiin, 
23. mutta j{seniss{ni min{ n{en toisen lain, joka sotii 
minun mieleni lakia vastaan ja pit{{ minut vangittuna synnin 
laissa, joka minun j{seniss{ni on. 
24. Min{ viheli{inen ihminen, kuka pelastaa minut t{st{ 
kuoleman ruumiista? 
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meid{n Herramme, 
kautta! Niin min{ siis t{mm|isen{ni palvelen mielell{ 
Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. 


			8 Luku

1. Niin ei nyt siis ole mit{{n kadotustuomiota niille, 
jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 
2. Sill{ el{m{n hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on 
vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. 
3. Sill{ mik{ laille oli mahdotonta, koska se oli lihan 
kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, l{hett{m{ll{ oman 
Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin t{hden ja 
tuomitsemalla synnin lihassa, 
4. ett{ lain vanhurskaus t{ytett{isiin meiss{, jotka emme 
vaella lihan mukaan, vaan Hengen. 
5. Sill{ niill{, jotka el{v{t lihan mukaan, on lihan mieli, 
mutta niill{, jotka el{v{t Hengen mukaan, on Hengen mieli. 
6. Sill{ lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on 
el{m{ ja rauha; 
7. sent{hden ett{ lihan mieli on vihollisuus Jumalaa 
vastaan, sill{ se ei alistu Jumalan lain alle, eik{ se 
voikaan. 
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eiv{t voi olla Jumalalle 
otolliset. 
9. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos 
kerran Jumalan Henki teiss{ asuu. Mutta jolla ei ole 
Kristuksen Henke{, se ei ole h{nen omansa. 
10. Mutta jos Kristus on teiss{, niin ruumis tosin on 
kuollut synnin t{hden, mutta henki on el{m{ vanhurskauden 
t{hden. 
11. Jos nyt h{nen Henkens{, h{nen, joka her{tti Jeesuksen 
kuolleista, asuu teiss{, niin h{n, joka her{tti kuolleista 
Kristuksen Jeesuksen, on el{v{ksitekev{ my|s teid{n 
kuolevaiset ruumiinne Henkens{ kautta, joka teiss{ asuu. 
12. Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme 
lihalle, lihan mukaan el{{ksemme. 
13. Sill{ jos te lihan mukaan el{tte, pit{{ teid{n kuoleman; 
mutta jos te Hengell{ kuoletatte ruumiin teot, niin saatte 
el{{. 
14. Sill{ kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat 
Jumalan lapsia. 
15. Sill{ te ette ole saaneet orjuuden henke{ ollaksenne 
j{lleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, 
jossa me huudamme: "Abba! Is{!" 
16. Henki itse todistaa meid{n henkemme kanssa, ett{ me 
olemme Jumalan lapsia. 
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme my|skin perillisi{, 
Jumalan perillisi{ ja Kristuksen kanssaperillisi{, jos 
kerran yhdess{ h{nen kanssaan k{rsimme, ett{ me yhdess{ my|s 
kirkastuisimme. 
18. Sill{ min{ p{{t{n, ett{ t{m{n nykyisen ajan k{rsimykset 
eiv{t ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyv{ 
meihin. 
19. Sill{ luomakunnan harras ik{v|itseminen odottaa Jumalan 
lasten ilmestymist{. 
20. Sill{ luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei 
omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan, 
21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi 
turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. 
22. Sill{ me tied{mme, ett{ koko luomakunta yhdess{ huokaa 
ja on synnytystuskissa hamaan t{h{n asti; 
23. eik{ ainoastaan se, vaan my|s me, joilla on Hengen 
esikoislahja, mekin huokaamme sisimm{ss{mme, odottaen 
lapseksi-ottamista, meid{n ruumiimme lunastusta. 
24. Sill{ toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka 
n{kee t{yttyneen, ei ole mik{{n toivo; kuinka kukaan sit{ 
toivoo, mink{ n{kee? 
25. Mutta jos toivomme, mit{ emme n{e, niin me odotamme sit{ 
k{rsiv{llisyydell{. 
26. Samoin my|s Henki auttaa meid{n heikkouttamme. Sill{ me 
emme tied{, mit{ meid{n pit{{ rukoileman, niinkuin rukoilla 
tulisi, mutta Henki itse rukoilee meid{n puolestamme 
sanomattomilla huokauksilla. 
27. Mutta syd{nten tutkija tiet{{, mik{ Hengen mieli on, 
sill{ Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edest{. 
28. Mutta me tied{mme, ett{ kaikki yhdess{ vaikuttaa niiden 
parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka h{nen 
aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. 
29. Sill{ ne, jotka h{n on edelt{tuntenut, h{n on my|s 
edelt{m{{r{nnyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, ett{ h{n olisi 
esikoinen monien veljien joukossa; 
30. mutta jotka h{n on edelt{m{{r{nnyt, ne h{n on my|s 
kutsunut; ja jotka h{n on kutsunut, ne h{n on my|s 
vanhurskauttanut; mutta jotka h{n on vanhurskauttanut, ne 
h{n on my|s kirkastanut. 
31. Mit{ me siis t{h{n sanomme? Jos Jumala on meid{n 
puolellamme, kuka voi olla meit{ vastaan? 
32. H{n, joka ei s{{st{nyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi 
h{net alttiiksi kaikkien meid{n edest{mme, kuinka h{n ei 
lahjoittaisi meille kaikkea muutakin h{nen kanssansa? 
33. Kuka voi syytt{{ Jumalan valittuja? Jumala on se, joka 
vanhurskauttaa. 
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka 
on kuollut, onpa viel{ her{tettykin, ja h{n on Jumalan 
oikealla puolella, ja h{n my|s rukoilee meid{n edest{mme. 
35. Kuka voi meid{t erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, 
vai ahdistus, vai vaino, vai n{lk{, vai alastomuus, vai 
vaara, vai miekka? 
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun t{htesi meit{ surmataan 
kaiken p{iv{{; meit{ pidet{{n teuraslampaina". 
37. Mutta n{iss{ kaikissa me saamme jalon voiton h{nen 
kauttansa, joka meit{ on rakastanut. 
38. Sill{ min{ olen varma siit{, ettei kuolema eik{ el{m{, 
ei enkelit eik{ henkivallat, ei nykyiset eik{ tulevaiset, ei 
voimat, 
39. ei korkeus eik{ syvyys, eik{ mik{{n muu luotu voi meit{ 
erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa 
Jeesuksessa, meid{n Herrassamme. 


			9 Luku

1. Min{ sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen 
todistaa minulle omatuntoni Pyh{ss{ Hengess{ - 
2. ett{ minulla on suuri murhe ja ainainen kipu 
syd{mess{ni. 
3. Sill{ min{ soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta 
veljieni hyv{ksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan 
puolesta, 
4. ovat israelilaisia: heid{n on lapseus ja kirkkaus ja 
liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; 
5. heid{n ovat is{t, ja heist{ on Kristus lihan puolesta, 
h{n, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, 
amen! 
6. Mutta ei niin, ett{ Jumalan sana olisi harhaan mennyt. 
Sill{ eiv{t kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti 
Israel, 
7. eiv{t kaikki ole lapsia sent{hden, ett{ ovat Aabrahamin 
siement{, vaan: "Iisakista sin{ saat nimellesi j{lkel{iset"; 
8. se on: eiv{t ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole 
Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan 
siemeneksi. 
9. Sill{ lupauksen sana oli t{m{: "Min{ palaan tulevana 
vuonna t{h{n aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika". 
10. Eik{ ainoastaan h{nelle n{in k{ynyt, vaan samoin k{vi 
Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdest{, meid{n 
is{st{mme Iisakista; 
11. ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetk{{n ja ennenkuin 
olivat tehneet mit{{n, hyv{{ tai pahaa, niin - ett{ Jumalan 
valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen t{hden, vaan 
kutsujan t{hden - 
12. sanottiin h{nelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa", 
13. niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia min{ rakastin, mutta 
Eesauta min{ vihasin". 
14. Mit{ siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole v{{ryytt{? 
Pois se! 
15. Sill{ Moosekselle h{n sanoo: "Min{ olen armollinen, 
kenelle olen armollinen, ja armahdan, ket{ armahdan". 
16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eik{ sen, 
joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen. 
17. Sill{ Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sit{ varten min{ 
nostin sinut esiin, ett{ n{ytt{isin sinussa voimani ja ett{ 
minun nimeni julistettaisiin kaiken maan p{{ll{". 
18. Niin h{n siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja 
paaduttaa, kenen tahtoo. 
19. Sin{ kaiketi sanot minulle: "Miksi h{n sitten viel{ 
soimaa? Sill{ kuka voi vastustaa h{nen tahtoansa?" 
20. Niinp{ niin, oi ihminen, mutta mik{ sin{ olet 
riitelem{{n Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano 
tekij{lleen: "Miksi minusta t{llaisen teit?" 
21. Vai eik| savenvalajalla ole valta tehd{ samasta savensa 
seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa k{ytt|{ varten? 
22. Ent{ jos Jumala, vaikka h{n tahtoo n{ytt{{ vihansa ja 
tehd{ voimansa tiett{v{ksi, on suurella pitk{mielisyydell{ 
k{rsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit h{vi||n, 
23. ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden 
ilmi laupeuden astioissa, jotka h{n on edelt{valmistanut 
kirkkauteen? 
24. Ja sellaisiksi h{n my|s on kutsunut meid{t, ei 
ainoastaan juutalaisista, vaan my|s pakanoista, 
25. niinkuin h{n my|s Hoosean kirjassa sanoo: "Min{ olen 
kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja 
rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani. 
26. Ja on tapahtuva, ett{ siin{ paikassa, jossa heille on 
sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siin{ heit{ kutsutaan 
el{v{n Jumalan lapsiksi." 
27. Mutta Esaias huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin 
lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu 
heist{ vain j{{nn|s. 
28. Sill{ sanansa on Herra toteuttava maan p{{ll{ 
lopullisesti ja rutosti." 
29. Niinkuin Esaias my|s on ennustanut: "Ellei Herra Sebaot 
olisi j{tt{nyt meille siement{, niin meid{n olisi k{ynyt 
niinkuin Sodoman, ja me olisimme tulleet Gomorran 
kaltaisiksi". 
30. Mit{ me siis sanomme? Ett{ pakanat, jotka eiv{t 
tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, 
mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta; 
31. mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei 
ole sit{ lakia saavuttanut. 
32. Mink{t{hden? Sent{hden, ettei se tapahtunut uskosta, 
vaan ik{{nkuin teoista; sill{ he loukkautuivat 
loukkauskiveen, 
33. niinkuin kirjoitettu on: "Katso, min{ panen Siioniin 
loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka h{neen uskoo, 
se ei h{pe{{n joudu". 


			10 Luku

1. Veljet, min{ toivon syd{mest{ni ja rukoilen Jumalaa 
heid{n edest{ns{, ett{ he pelastuisivat. 
2. Sill{ min{ todistan heist{, ett{ heill{ on kiivaus 
Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; 
3. sill{ kun he eiv{t tunne Jumalan vanhurskautta, vaan 
koettavat pystytt{{ omaa vanhurskauttaan, eiv{t he ole 
alistuneet Jumalan vanhurskauden alle. 
4. Sill{ Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, 
joka uskoo. 
5. Kirjoittaahan Mooses siit{ vanhurskaudesta, joka laista 
tulee, ett{ ihminen, joka sen t{ytt{{, on siit{ el{v{. 
6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo n{in: 
"[l{ sano syd{mess{si: Kuka nousee taivaaseen?" se on: 
tuomaan Kristusta alas, 
7. tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan 
Kristusta kuolleista. 
8. Mutta mit{ se sanoo? "Sana on sinua l{hell{, sinun 
suussasi ja sinun syd{mess{si"; se on se uskon sana, jota me 
saarnaamme. 
9. Sill{ jos sin{ tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja 
uskot syd{mess{si, ett{ Jumala on h{net kuolleista 
her{tt{nyt, niin sin{ pelastut; 
10. sill{ syd{men uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun 
tunnustuksella pelastutaan. 
11. Sanoohan Raamattu: "Ei yksik{{n, joka h{neen uskoo, 
joudu h{pe{{n". 
12. T{ss{ ei ole erotusta juutalaisen eik{ kreikkalaisen 
v{lill{; sill{ yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja 
kaikille, jotka h{nt{ avuksi huutavat. 
13. Sill{ "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nime{, 
pelastuu". 
14. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sit{, johon eiv{t 
usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eiv{t ole 
kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 
15. Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ket{{n l{hetet{? 
Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, 
jotka hyv{{ sanomaa julistavat!" 
16. Mutta eiv{t kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. 
Sill{ Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meid{n saarnamme?" 
17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen 
Kristuksen sanan kautta. 
18. Mutta min{ kysyn: eiv{tk| he ole kuulleet? Kyll{ ovat: 
"Heid{n {{nens{ on kulkenut kaikkiin maihin, ja heid{n 
sanansa maan piirin {{riin". 
19. Min{ kysyn: eik| Israelilla ole ollut siit{ tietoa? 
Ensiksi jo Mooses sanoo: "Min{ her{t{n teid{n kiivautenne 
kansan kautta, joka ei ole kansa, ymm{rt{m{tt|m{n kansan 
kautta min{ teit{ kiihoitan". 
20. Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat l|yt{neet ne, 
jotka eiv{t minua etsineet; min{ olen ilmestynyt niille, 
jotka eiv{t minua kysyneet". 
21. Mutta Israelista h{n sanoo: "Koko p{iv{n min{ olen 
ojentanut k{si{ni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa 
kohden". 


			11 Luku

1. Min{ sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hylj{nnyt 
kansaansa? Pois se! Sill{ olenhan min{kin israelilainen, 
Aabrahamin siement{, Benjaminin sukukuntaa. 
2. Ei Jumala ole hylj{nnyt kansaansa, jonka h{n on 
edelt{tuntenut. Vai ettek| tied{, mit{ Raamattu sanoo 
kertomuksessa Eliaasta, kuinka h{n Jumalan edess{ syytt{{ 
Israelia: 
3. "Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja 
hajottaneet sinun alttarisi, ja min{ yksin olen j{{nyt 
j{ljelle, ja he v{ijyv{t minun henke{ni"? 
4. Mutta mit{ sanoo h{nelle Jumalan vastaus? "Min{ olen 
j{tt{nyt itselleni seitsem{ntuhatta miest{, jotka eiv{t ole 
notkistaneet polvea Baalille." 
5. Samoin on nyt t{n{kin aikana olemassa j{{nn|s armon 
valinnan mukaan. 
6. Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole en{{ 
teoista, sill{ silloin armo ei en{{ olisikaan armo. 
7. Miten siis on? Mit{ Israel tavoittelee, sit{ se ei ole 
saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat 
paatuneet, 
8. niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille 
uneliaisuuden hengen, silm{t, etteiv{t he n{kisi, ja korvat, 
etteiv{t he kuulisi, t{h{n p{iv{{n asti". 
9. Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heid{n p|yt{ns{ heille 
paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi, 
10. soetkoot heid{n silm{ns{, etteiv{t he n{kisi; ja paina 
yh{ti heid{n selk{ns{ kumaraan". 
11. Min{ siis sanon: eiv{t kaiketi he ole sit{ varten 
kompastuneet, ett{ lankeaisivat? Pois se! Vaan heid{n 
lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, ett{ he itse 
syttyisiv{t kiivauteen. 
12. Mutta jos heid{n lankeemuksensa on maailmalle 
rikkaudeksi ja heid{n vajautensa pakanoille rikkaudeksi, 
kuinka paljoa enemm{n heid{n t{yteytens{! 
13. Teille, pakanoille, min{ sanon: Koska olen pakanain 
apostoli, pid{n min{ virkaani kunniassa, 
14. sytytt{{kseni, jos mahdollista, kiivauteen niit{, jotka 
ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia 
heist{. 
15. Sill{ jos heid{n hylk{{misens{ on maailmalle 
sovitukseksi, mit{ heid{n armoihin-ottamisensa on muuta kuin 
el{m{ kuolleista? 
16. Mutta jos uutisleip{ on pyh{, niin on my|s koko taikina, 
ja jos juuri on pyh{, niin ovat my|s oksat. 
17. Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sin{, 
joka olet mets{|ljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien 
joukkoon ja olet p{{ssyt niiden kanssa osalliseksi |ljypuun 
mehev{st{ juuresta, 
18. niin {l{ ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, 
niin et sin{ kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa 
sinua. 
19. Sin{ kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, ett{ 
minut oksastettaisiin". 
20. Oikein; ep{uskonsa t{hden ne taitettiin pois, mutta sin{ 
pysyt uskosi kautta. [l{ ole ylpe{, vaan pelk{{. 
21. Sill{ jos Jumala ei ole s{{st{nyt luonnollisia oksia, ei 
h{n ole s{{st{v{ sinuakaan. 
22. Katso siis Jumalan hyvyytt{ ja ankaruutta: Jumalan 
ankaruutta langenneita kohtaan, mutta h{nen hyvyytt{ns{ 
sinua kohtaan, jos h{nen hyvyydess{ns{ pysyt; muutoin 
sinutkin hakataan pois. 
23. Mutta nuo toisetkin, jos eiv{t j{{ ep{uskoonsa, tulevat 
oksastettaviksi, sill{ Jumala on voimallinen oksastamaan ne 
j{lleen. 
24. Sill{ jos sin{ olet leikattu luonnollisesta 
mets{|ljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon 
|ljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin n{m{ luonnolliset oksat 
tulevat oksastettaviksi omaan |ljypuuhunsa! 
25. Sill{ min{ en tahdo, veljet - ettette olisi oman 
viisautenne varassa - pit{{ teit{ tiet{m{tt|min{ t{st{ 
salaisuudesta, ett{ Israelia on osaksi kohdannut paatumus - 
hamaan siihen asti, kunnes pakanain t{ysi luku on sis{lle 
tullut, 
26. ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu 
on: "Siionista on tuleva pelastaja, h{n poistaa jumalattoman 
menon Jaakobista. 
27. Ja t{m{ on oleva minun liittoni heid{n kanssaan, kun 
min{ otan pois heid{n syntins{." 
28. Evankeliumin kannalta he kyll{ ovat vihollisia teid{n 
t{htenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien 
t{hden. 
29. Sill{ ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu. 
30. Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, 
mutta nyt olette saaneet laupeuden n{iden tottelemattomuuden 
kautta, 
31. samoin n{m{kin nyt ovat olleet tottelemattomia, ett{ 
my|s he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat 
laupeuden. 
32. Sill{ Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, 
ett{ h{n kaikkia armahtaisi. 
33. Oi sit{ Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon 
syvyytt{! Kuinka tutkimattomat ovat h{nen tuomionsa ja 
k{sitt{m{tt|m{t h{nen tiens{! 
34. Sill{ kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut 
h{nen neuvonantajansa? 
35. Tai kuka on ensin antanut h{nelle jotakin, joka olisi 
t{lle korvattava? 
36. Sill{ h{nest{ ja h{nen kauttansa ja h{neen on kaikki; 
h{nelle kunnia iankaikkisesti! Amen. 


			12 Luku

1. Niin min{ Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan 
teit{, veljet, antamaan ruumiinne el{v{ksi, pyh{ksi, 
Jumalalle otolliseksi uhriksi; t{m{ on teid{n j{rjellinen 
jumalanpalveluksenne. 
2. [lk{{k{ mukautuko t{m{n maailmanajan mukaan, vaan 
muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mik{ on 
Jumalan tahto, mik{ hyv{{ ja otollista ja t{ydellist{. 
3. Sill{ sen armon kautta, mik{ minulle on annettu, min{ 
sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsest{ns{ 
enemp{{, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, 
sen uskonm{{r{n mukaan, mink{ Jumala on kullekin suonut. 
4. Sill{ niinkuin meill{ yhdess{ ruumiissa on monta 
j{sent{, mutta kaikilla j{senill{ ei ole sama teht{v{, 
5. niin me, vaikka meit{ on monta, olemme yksi ruumis 
Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme j{seni{; 
6. ja meill{ on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, 
mik{ meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, 
k{ytt{k||n sit{ sen mukaan, kuin h{nell{ uskoa on; 
7. Jos virka, pit{k||n virastaan vaarin; jos joku opettaa, 
olkoon uskollinen opettamisessaan; 
8. jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, 
antakoon vakaasta syd{mest{; joka on johtaja, johtakoon 
toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehk||n sen 
iloiten. 
9. Olkoon rakkaus vilpit|n, kammokaa pahaa, riippukaa 
hyv{ss{ kiinni. 
10. Olkaa veljellisess{ rakkaudessa hell{syd{miset toisianne 
kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa 
kesken{nne. 
11. [lk{{ harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengess{ 
palavat; palvelkaa Herraa. 
12. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa k{rsiv{lliset, 
rukouksessa kest{v{t. 
13. Pit{k{{ pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa 
vieraanvaraisuutta. 
14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, {lk{{k{ kirotko. 
15. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkek{{ itkevien kanssa. 
16. Olkaa kesken{nne yksimieliset. [lk{{ korkeita 
mielitelk|, vaan tyytyk{{ alhaisiin oloihin. [lk{{ olko 
itsemielest{nne viisaita. 
17. [lk{{ kenellek{{n pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa 
sit{, mik{ on hyv{{ kaikkien ihmisten edess{. 
18. Jos mahdollista on ja mik{li teist{ riippuu, el{k{{ 
rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 
19. [lk{{ itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan 
vihalle, sill{ kirjoitettu on: "Minun on kosto, min{ olen 
maksava, sanoo Herra". 
20. Vaan "jos vihamiehell{si on n{lk{, ruoki h{nt{, jos 
h{nell{ on jano, juota h{nt{, sill{ n{in tehden sin{ kokoat 
tulisia hiili{ h{nen p{{ns{ p{{lle". 
21. [l{ anna pahan itse{si voittaa, vaan voita sin{ paha 
hyv{ll{. 


			13 Luku

1. Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka 
vallan alla h{n on. Sill{ ei ole esivaltaa muutoin kuin 
Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. 
2. Sent{hden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee 
Jumalan s{{t{myst{ vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, 
tuottavat itsellens{ tuomion. 
3. Sill{ hallitusmiehet eiv{t ole niiden pelkona, jotka 
tekev{t hyv{{, vaan niiden, jotka tekev{t pahaa. Jos siis 
tahdot olla esivaltaa pelk{{m{tt{, niin tee sit{, mik{ hyv{{ 
on, ja sin{ saat silt{ kiitoksen; 
4. sill{ se on Jumalan palvelija, sinulle hyv{ksi. Mutta 
jos pahaa teet, niin pelk{{; sill{ se ei miekkaa turhaan 
kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen 
rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. 
5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen 
t{hden, vaan my|s omantunnon t{hden. 
6. Sent{hdenh{n te verojakin maksatte. Sill{ he ovat 
Jumalan palvelusmiehi{, ahkeroiden virassansa juuri sit{ 
varten. 
7. Antakaa kaikille, mit{ annettava on: kenelle vero, sille 
vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille 
pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. 
8. [lk{{ olko kenellek{{n mit{{n velkaa, muuta kuin ett{ 
toisianne rakastatte; sill{ joka toistansa rakastaa, se on 
lain t{ytt{nyt. 
9. Sill{ n{m{: "[l{ tee huorin, {l{ tapa, {l{ varasta, {l{ 
himoitse", ja mik{ muu k{sky tahansa, ne sis{ltyv{t kaikki 
t{h{n sanaan: "Rakasta l{himm{ist{si niinkuin itse{si". 
10. Rakkaus ei tee l{himm{iselle mit{{n pahaa. Sent{hden on 
rakkaus lain t{ytt{mys. 
11. Ja tehk{{ t{m{, koska tunnette t{m{n ajan, ett{ jo on 
hetki teid{n unesta nousta; sill{ pelastus on nyt meit{ 
l{hemp{n{ kuin silloin, kun uskoon tulimme. 
12. Y| on pitk{lle kulunut, ja p{iv{ on l{hell{. Pankaamme 
sent{hden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden 
varuksiin. 
13. Vaeltakaamme s{{dyllisesti, niin kuin p{iv{ll{, ei 
m{ss{yksiss{ ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, 
ei riidassa ja kateudessa, 
14. vaan pukekaa p{{llenne Herra Jeesus Kristus, {lk{{k{ 
niin pit{k| lihastanne huolta, ett{ himot her{{v{t. 


			14 Luku

1. Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta v{ittelem{{n 
mielipiteist{. 
2. Toinen uskoo saavansa sy|d{ kaikkea, mutta toinen, joka 
on heikko, sy| vihanneksia. 
3. Joka sy|, {lk||n halveksiko sit{, joka ei sy|; ja joka 
ei sy|, {lk||n tuomitko sit{, joka sy|, sill{ Jumala on 
ottanut h{net hoivaansa. 
4. Mik{ sin{ olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman 
is{nt{ns{ edess{ h{n seisoo tai kaatuu; mutta h{n on pysyv{ 
pystyss{, sill{ Herra on voimallinen h{net pystyss{ 
pit{m{{n. 
5. Toinen pit{{ yhden p{iv{n toista parempana, toinen pit{{ 
kaikki p{iv{t yht{ hyvin{; kukin olkoon omassa mieless{{n 
t{ysin varma. 
6. Joka valikoi p{ivi{, se valikoi Herran t{hden; ja joka 
sy|, se sy| Herran t{hden, sill{ h{n kiitt{{ Jumalaa; ja 
joka ei sy|, se on Herran t{hden sy|m{tt{ ja kiitt{{ 
Jumalaa. 
7. Sill{ ei kukaan meist{ el{ itsellens{, eik{ kukaan kuole 
itsellens{. 
8. Jos me el{mme, niin el{mme Herralle, ja jos kuolemme, 
niin kuolemme Herralle. Sent{hden, elimmep{ tai kuolimme, 
niin me olemme Herran omat. 
9. Sill{ sit{ varten Kristus kuoli ja her{si eloon, ett{ 
h{n olisi sek{ kuolleitten ett{ el{vien Herra. 
10. Mutta sin{, mink{t{hden sin{ tuomitset velje{si? Taikka 
sin{ toinen, mink{t{hden sin{ halveksit velje{si? Sill{ 
kaikki meid{t asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen. 
11. Sill{ kirjoitettu on: "Niin totta kuin min{ el{n, sanoo 
Herra, minun edess{ni pit{{ jokaisen polven notkistuman ja 
jokaisen kielen ylist{m{n Jumalaa". 
12. Niin on siis meid{n jokaisen teht{v{ Jumalalle tili 
itsest{mme. 
13. [lk{{mme siis en{{ toisiamme tuomitko, vaan p{{tt{k{{ 
pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskive{ tai 
langetusta. 
14. Min{ tied{n ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei 
mik{{n ole ep{pyh{{ itsess{{n; vaan ainoastaan sille, joka 
pit{{ jotakin ep{pyh{n{, sille se on ep{pyh{{. 
15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi t{hden, 
niin sin{ et en{{ vaella rakkauden mukaan. [l{ saata 
ruuallasi turmioon sit{, jonka edest{ Kristus on kuollut. 
16. [lk{{ siis antako sen hyv{n, mik{ teill{ on, joutua 
herjattavaksi; 
17. sill{ ei Jumalan valtakunta ole sy|mist{ ja juomista, 
vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyh{ss{ Hengess{. 
18. Joka t{ss{ kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle 
otollinen ja ihmisille kelvollinen. 
19. Niin tavoitelkaamme siis sit{, mik{ edist{{ rauhaa ja 
keskin{ist{ rakentumistamme. 
20. [l{ ruuan t{hden turmele Jumalan ty|t{. Kaikki tosin on 
puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka sy| tuntoansa 
loukaten, se on pahaa. 
21. Hyv{ on olla lihaa sy|m{tt{ ja viini{ juomatta ja 
karttaa sit{, mist{ veljesi loukkaantuu tai joutuu 
lankeemukseen tai heikoksi tulee. 
22. Pid{ sin{ itsell{si Jumalan edess{ se usko, mik{ sinulla 
on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itse{{n siit{, mink{ 
h{n oikeaksi havaitsee; 
23. mutta joka ep{r|i ja kuitenkin sy|, on tuomittu, koska 
se ei tapahdu uskosta; sill{ kaikki, mik{ ei ole uskosta, on 
synti{. 


			15 Luku

1. Mutta meid{n, vahvojen, tulee kantaa heikkojen 
vajavaisuuksia, eik{ el{{ itsellemme mieliksi. 
2. Olkoon kukin meist{ l{himm{iselleen mieliksi h{nen 
parhaaksensa, ett{ h{n rakentuisi. 
3. Sill{ ei Kristuskaan el{nyt itsellens{ mieliksi, vaan 
niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua 
herjaavat, ovat sattuneet minuun". 
4. Sill{ kaikki, mik{ ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu 
meille opiksi, ett{ meill{ k{rsiv{llisyyden ja Raamatun 
lohdutuksen kautta olisi toivo. 
5. Mutta k{rsiv{llisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon 
teille, ett{ olisitte yksimieliset kesken{nne, Kristuksen 
Jeesuksen mielen mukaan, 
6. niin ett{ te yksimielisesti ja yhdest{ suusta 
ylist{isitte Jumalaa ja meid{n Herramme Jeesuksen Kristuksen 
is{{. 
7. Hoivatkaa sent{hden toinen toistanne, niinkuin 
Kristuskin on teid{t hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi. 
8. Sill{ min{ sanon, ett{ Kristus on tullut 
ymp{rileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden t{hden, 
vahvistaaksensa isille annetut lupaukset, 
9. mutta ett{ pakanat laupeuden t{hden ovat ylist{neet 
Jumalaa, niinkuin kirjoitettu on: "Sent{hden min{ ylist{n 
sinua pakanain seassa ja veisaan kiitosta sinun nimellesi". 
10. Ja viel{ on sanottu: "Riemuitkaa, te pakanat, h{nen 
kansansa kanssa". 
11. Ja taas: "Kiitt{k{{ Herraa, kaikki pakanat, ja 
ylist{k||t h{nt{ kaikki kansat". 
12. Ja my|s Esaias sanoo: "On tuleva Iisain juurivesa, h{n, 
joka nousee hallitsemaan pakanoita; h{neen pakanat panevat 
toivonsa". 
13. Mutta toivon Jumala t{ytt{k||n teid{t kaikella ilolla ja 
rauhalla uskossa, niin ett{ teill{ olisi runsas toivo Pyh{n 
Hengen voiman kautta. 
14. Veljeni, min{ kyll{ olen varma teist{, ett{ te jo 
ilmankin olette t{ynn{ hyvyytt{ ja kaikkinaista tietoa, niin 
ett{ my|s kykenette neuvomaan toinen toistanne. 
15. Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille 
kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille n{it{ 
asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut 
16. sit{ varten, ett{ min{ olisin Kristuksen Jeesuksen 
palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni 
Jumalan evankeliumin palvelusta, niin ett{ pakanakansoista 
tulisi otollinen ja Pyh{ss{ Hengess{ pyhitetty uhri. 
17. Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa 
palvellessani Jumalaa; 
18. sill{ min{ en rohkene puhua mist{{n muusta kuin siit{, 
mit{ Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun 
kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla, 
19. tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyh{n Hengen 
voimalla, niin ett{ min{ Jerusalemista ja sen ymp{rist|st{ 
alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen 
evankeliumin julistamisen, 
20. ja sill{ tavoin, ett{ olen pit{nyt kunnianani olla 
julistamatta evankeliumia siell{, miss{ Kristuksen nimi jo 
on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle 
perustukselle, 
21. vaan niinkuin kirjoitettu on: "Ne, joille ei ole 
julistettu h{nest{, saavat h{net n{hd{, ja jotka eiv{t ole 
kuulleet, ne ymm{rt{v{t". 
22. Sent{hden olenkin niin usein ollut estetty tulemasta 
teid{n tyk|nne. 
23. Mutta koska minulla nyt ei en{{ ole tilaa n{iss{ 
paikkakunnissa ja kun jo monta vuotta olen halunnut tulla 
teid{n tyk|nne, 
24. niin min{, jos milloin Hispaniaan matkustan, tulen 
luoksenne, sill{ min{ toivon sielt{ kautta matkustaessani 
n{kev{ni teid{t ja teid{n avullanne p{{sev{ni sinne, kunhan 
ensin olen v{h{n saanut iloita teid{n seurastanne. 
25. Mutta nyt min{ matkustan Jerusalemiin viem{{n pyhille 
avustusta. 
26. Sill{ Makedonia ja Akaia ovat halunneet ker{t{ yhteisen 
lahjan niille Jerusalemin pyhille, jotka ovat k|yhyydess{. 
27. Niin he ovat halunneet, ja he ovatkin sen heille velkaa; 
sill{ jos pakanat ovat tulleet osallisiksi heid{n 
hengellisist{ aarteistaan, niin he puolestaan ovat 
velvolliset auttamaan heit{ maallisilla. 
28. Kun olen teht{v{ni suorittanut ja heille t{m{n hedelm{n 
perille vienyt, l{hden teid{n kauttanne Hispaniaan; 
29. ja min{ tied{n, ett{ tullessani teid{n tyk|nne tulen 
Kristuksen t{ydellinen siunaus mukanani. 
30. Mutta min{ kehoitan teit{, veljet, Herramme Jeesuksen 
Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua 
taistelussani, rukoilemalla minun puolestani Jumalaa, 
31. ett{ min{ pelastuisin joutumasta Juudean uskottomien 
k{siin ja ett{ Jerusalemia varten tuomani avustus olisi 
pyhille otollinen, 
32. niin ett{ min{, jos Jumala niin tahtoo, ilolla saapuisin 
teid{n tyk|nne ja virkistyisin teid{n seurassanne. 
33. Rauhan Jumala olkoon kaikkien teid{n kanssanne. Amen. 


			16 Luku

1. Min{ suljen teid{n suosioonne sisaremme Foiben, joka on 
Kenkrean seurakunnan palvelija, 
2. ett{ otatte h{net vastaan Herrassa, niinkuin pyhien 
sopii, ja autatte h{nt{ kaikessa, miss{ h{n teit{ tarvitsee; 
sill{ h{n on ollut monelle avuksi ja my|skin minulle. 
3. Tervehdys Priskalle ja Akylaalle, ty|kumppaneilleni 
Kristuksessa Jeesuksessa, 
4. jotka minun henkeni puolesta ovat panneet oman kaulansa 
alttiiksi ja joita en ainoastaan min{ kiit{, vaan my|s 
kaikki pakanain seurakunnat, 
5. ja seurakunnalle, joka kokoontuu heid{n kodissansa. 
Tervehdys Epainetukselle, rakkaalleni, joka on Aasian ensi 
hedelm{ Kristukselle. 
6. Tervehdys Marialle, joka on n{hnyt paljon vaivaa teid{n 
t{htenne. 
7. Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni 
ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien 
joukossa ja jotka jo ennen minua ovat olleet Kristuksessa. 
8. Tervehdys Ampliatukselle, rakkaalleni Herrassa. 
9. Tervehdys Urbanukselle, meid{n ty|toverillemme 
Kristuksessa, ja Stakykselle, rakkaalleni. 
10. Tervehdys Apelleelle, koetuksenkest{neelle Kristuksessa. 
Tervehdys Aristobuluksen perhekuntalaisille. 
11. Tervehdys Herodionille, heimolaiselleni. Tervehdys 
Narkissuksen perhekuntalaisille, jotka ovat Herrassa. 
12. Tervehdys Tryfainalle ja Tryfosalle, jotka ovat n{hneet 
vaivaa Herrassa. Tervehdys Persikselle, rakkaalle sisarelle, 
joka on n{hnyt paljon vaivaa Herrassa. 
13. Tervehdys Rufukselle, valitulle Herrassa, ja h{nen 
{idilleen, joka on kuin {iti minullekin. 
14. Tervehdys Asynkritukselle, Flegonille, Hermeelle, 
Patrobaalle, Hermaalle ja veljille, jotka ovat heid{n 
kanssansa. 
15. Tervehdys Filologukselle ja Julialle, Nereukselle ja 
h{nen sisarelleen ja Olympaalle ja kaikille pyhille, jotka 
ovat heid{n kanssansa. 
16. Tervehtik{{ toisianne pyh{ll{ suunannolla. Kaikki 
Kristuksen seurakunnat tervehtiv{t teit{. 
17. Mutta min{ kehoitan teit{, veljet, pit{m{{n silm{ll{ 
niit{, jotka saavat aikaan erimielisyytt{ ja pahennusta 
vastoin sit{ oppia, jonka te olette saaneet; vet{ytyk{{ pois 
heist{. 
18. Sill{ sellaiset eiv{t palvele meid{n Herraamme 
Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pett{v{t suloisilla 
sanoilla ja kauniilla puheilla vilpitt|mien syd{met. 
19. Onhan teid{n kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; 
sent{hden min{ iloitsen teist{, mutta min{ tahtoisin teid{n 
olevan viisaita hyv{{n, mutta taitamattomia pahaan. 
20. Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teid{n 
jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teid{n 
kanssanne. 
21. Teit{ tervehtiv{t Timoteus, minun ty|toverini, ja 
heimolaiseni Lukius, Jaason ja Soosipater. 
22. Min{ Tertius, joka olen kirjoittanut t{m{n kirjeen, 
sanon teille tervehdyksen Herrassa. 
23. Gaius, minun ja koko seurakunnan majanantaja, tervehtii 
teit{. Erastus, kaupungin rahainhoitaja, ja veli Kvartus 
tervehtiv{t teit{. 
24. Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teid{n 
kanssanne. Amen. 
25. Mutta h{nen, joka voi teit{ vahvistaa minun 
evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen 
ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen 
on ollut ilmoittamatta, 
26. mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten 
kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan k{skyst{ 
tiett{v{ksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden 
aikaansaamiseksi, 
27. Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen 
Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen. 



