edellinen luku,
Jeremian kirja
1 Tämä on kertomus siitä, mitä Herra antoi tapahtua
Jeremialle sen jälkeen, kun henkikaartin päällikkö
Nebusaradan oli päästänyt hänet vapaaksi Ramassa.
Jeremia oli ollut kädet kahlittuina niiden vankien
joukossa, jotka oli määrä viedä Jerusalemista ja
Juudasta Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen.
2 Henkikaartin päällikkö otti Jeremian erilleen
muista ja sanoi hänelle: "Herra, sinun Jumalasi,
uhkasi tätä maata onnettomuudella.
3 Nyt hän on
toteuttanut sanansa ja tehnyt niin kuin oli puhunut.
Koska te rikoitte Herraa vastaan ettekä kuunnelleet
häntä, teille kävi näin.
4 Mutta sinun kätesi minä
päästän tänään kahleista, olet vapaa. Jos katsot
parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin
tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta
ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko
maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi
näet."
5 Kun Jeremia vielä empi, Nebusaradan sanoi
hänelle: "Voit palata myös Gedaljan luo, joka on
Safanin pojan Ahikamin poika. Babylonian kuningas on
asettanut hänet Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi.
Asu hänen luonaan kansan parissa tai asetu jonnekin
muualle, jos niin haluat." Sitten henkikaartin
päällikkö antoi hänelle ruokaa ja lahjoja ja päästi
hänet menemään.
6 Jeremia lähti Mispaan Gedaljan
luo ja asettui asumaan maahan jääneen kansan
keskuuteen.
7 --
8 Osa Juudan sotapäälliköistä piileskeli
maaseudulla. He olivat Ismael, Netanjan poika,
Johanan ja Jonatan, Kareahin pojat, Seraja,
Tanhumetin poika, netofalaisen Efain pojat sekä
Jesanja, joka oli kotoisin Maakasta. He ja heidän
miehensä saivat tietää, että Babylonian kuningas oli
määrännyt Gedaljan, Ahikamin pojan, Juudan
käskynhaltijaksi ja asettanut hänen alaisuuteensa ne
miehet, naiset ja lapset, maassa olevat köyhät,
joita ei ollut viety pakkosiirtolaisuuteen
Babyloniaan. Silloin päälliköt miehineen lähtivät
Mispaan tapaamaan Gedaljaa.
9 Gedalja vakuutti
heille ja heidän miehilleen: "Teillä ei ole mitään
pelättävää, jos alistutte babylonialaisten valtaan.
Jääkää rauhassa tähän maahan ja palvelkaa Babylonian
kuningasta, niin teidän käy hyvin.
10 Minä jään
tänne Mispaan ja toimin teidän edustajananne, kun
tänne tulee babylonialaisia. Kootkaa viinirypäleitä,
oliiveja ja muita hedelmiä, pankaa sato
varastoihinne ja asettukaa kaupunkeihin, jotka
olette ottaneet haltuunne."
11 Monet Juudan asukkaat olivat paenneet Moabiin,
Ammoniin, Edomiin ja muihin maihin. Kun he kuulivat,
että Babylonian kuningas oli jättänyt osan kansasta
Juudaan ja asettanut sen käskynhaltijaksi Gedaljan,
Safanin pojan Ahikamin pojan,
12 he palasivat
takaisin Juudaan kaikkialta, minne olivat paenneet,
ja tunnustautuivat Mispassa Gedaljan alamaisiksi.
Sinä vuonna korjattiin erittäin runsas viini- ja
hedelmäsato.
13 Johanan, Kareahin poika, ja muut sotajoukkojen
päälliköt, jotka olivat piileskelleet maaseudulla ja
tulleet Gedaljan, Ahikamin pojan, luo Mispaan,
14 sanoivat Gedaljalle: "Sinun on hyvä tietää, että
Baalis, ammonilaisten kuningas, on lähettänyt
Ismaelin, Netanjan pojan, murhaamaan sinut." Mutta
Gedalja ei uskonut heitä.
15 Silloin Johanan sanoi
kahden kesken Gedaljalle Mispassa: "Anna minun
surmata Ismael. Minä voin sen tehdä tulematta ilmi.
Miksi hän saisi murhata sinut? Silloin kaikki ne
Juudan asukkaat, jotka ovat kokoontuneet sinun
ympärillesi, hajaantuisivat jälleen ja viimeisetkin
joutuisivat tuhon omaksi."
16 Mutta Gedalja sanoi
Johananille: "Älä tee sitä. Ei ole totta, mitä puhut
Ismaelista!"
seuraava luku
- 40:7
-
2. Kun. 25:23,24
- 40:8
-
2. Kun. 25:23,24
- 40:9
-
2. Kun. 25:23,24