1. Jospa minun päässäni olis kyllä vettä, ja minun silmäni olis
kyynelten lähde, että minä voisin itkeä päivää ja yötä lyötyjä minun kansastani.
2. Jospa minulla olis matkamiesten maja korvessa, niin minä jättäisin minun
kansani ja menisin pois heidän tyköänsä; sillä he ovat kaikki huorintekiät ja
paha joukko.
3. He ampuvat kielellänsä niinkuin joutsellansa valhetta ja ei totuutta; vaeltavat
väkivallalla maassa ja menevät yhdestä pahuudesta niin toiseen, ei totellen
minua, sanoo Herra.
4. Jokainen karttakoon lähimmäistänsä, ja älköön uskoko veljeänsäkään; sillä
veli sortaa ja painaa alas veljensä, ja ystävä pettää ystävänsä.
5. Ystävä pilkkaa ystäväänsä, ja ei puhu totuutta; he totuttavat kielensä puhumaan
valhetta, ja ahkeroitsevat pahaa tehdä.
6. Sinä asut petoksen keskellä, ja ei he taida minua tuta petoksen tähden, sanoo
Herra.
7. Sentähden sanoo Herra Zebaot näin: katso, minä sulaan heitä; ja koettelen
heitä; sillä mitä minä muuta teen minun kansani tyttären tähden?
8. Heidän petolliset kielensä ovat murhanuolet; suullansa he puhuvat lähimmäisensä
kanssa ystävällisesti, vaan sydämessänsä he väijyvät häntä.
9. Eikö minun sentähden pitäisi rankaiseman heitä, sanoo Herra? ja eikö minun
sieluni pitäisi kostaman senkaltaiselle kansalle kuin tämä on?
10. Minä itken ja surkuttelen vuorilla, ja valitan korvessa laitumilla; sillä
he ovat peräti hajoitetut, niin ettei siitä enään kenkään vaella, ei myös siellä
kuulu karjan ääntä; taivaan linnut ja kaikki karja ovat jo lentäneet ja menneet
pois.
11. Ja minä teen Jerusalemin kiviraunioksi, ja lohikärmeiden pesäksi; ja minä
hävitän Juudan kaupungit, niin ettei niissä yhtäkään pidä asuman.
12. Joka viisas olis, hän ajattelis sitä, ja ilmoittais, mitä Herran suu hänelle
sanoo. Minkätähden siis maa niin hukutetuksi ja hävitetyksi tulee, että se on
niinkuin erämaa, josta ei yksikään vaella?
13. Ja Herra sanoi: sentähden, että he hylkäävät minun lakini, jonka minä heille
annoin, ja ei tottele minun ääntäni eikä elä sen jälkeen,
14. Vaan seuraavat oman sydämensä tahtoa ja Baalia, niinkuin heidän isänsä heitä
opettaneet ovat.
15. Sentähden näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: katso, minä syötän tämän
kansan koiruoholla, ja annan heidän sappea juoda.
16. Minä hajoitan heidät pakanain sekaan, joita ei he eikä heidän isänsä tunne,
ja lähetän miekan heidän peräänsä, siihenasti että minä heidät kaikki lopetan.
17. Näin sanoo Herra Zebaot: tutkikaat tätä; toimittakaat teillenne itkeväisiä
vaimoja, että he tulisivat; ja lähettäkäät niiden perään, jotka taitavat ovat,
että he tulisivat,
18. Ja kiiruhtaisivat meitä valittamaan, että meidän silmämme kyyneleitä vuodattaisivat,
ja meidän silmäripsemme vettä tiukkuisivat,
19. Että valitus kuuluis Zionissa (näin:) voi kuinka me olemme näin hävitetyt!
me olemme peräti häväistyt, sillä meidän täytyy maalta paeta, että meidän asuinsiamme
ovat kukistetut.
20. Kuulkaa siis, te vaimot, Herran sanaa, ja käsittäkäät korviinne hänen suunsa
puhe; antakaat teidän tyttärenne itkeä, ja opettakaan toinen toistansa valittamaan,
(näin:)
21. Kuolema on tullut meidän akkunoistamme sisälle ja meidän huoneisiimme langennut,
lapsia kaduilla tappamaan ja nuorukaisia kujilla.
22. Näin sanoo Herra: sano: ihmisten ruumiit pitää, niinkuin loka maan päällä,
kaatuman, ja niinkuin jalalliset jäävät elomiehen perään, jossa ei ole ylösottajaa.
23. Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä
kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa;
24. Vaan joka tahtoo kerskata, niin kerskatkaan siitä, että hän tietää ja tuntee
minun, että minä olen Herra, joka teen laupiuden, oikeuden ja vanhurskauden
maan päällä; sillä se minulle kelpaa, sanoo Herra.
25. Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä rankaisen kaikki ympärileikatut
ympärileikkaamattomain kanssa:
26. Egyptin, Juudan, Edomin, Ammonin lapset, ja Moabin ja kaikki, jotka maan
äärissä korvessa asuvat; sillä kaikilla pakanoilla on ympärileikkaamatoin esinahka,
mutta koko Israelin huoneella on ympärileikkaamatoin sydän.