Jeremian Hilkian pojan sanat, joka oli Anatotin papeista, Benjaminin
maata,
2. Jolle Herran sana tapahtui Josian Amonin pojan, Juudan kuninkaan aikana,
kolmantenatoistakymmenentenä hänen valtakuntansa vuonna;
3. Ja sitte Josian pojan, Jojakimin, Juudan kuninkaan aikana, Zedekian Josian
pojan, ensimäisen vuoden loppuun toistakymmentä, niin Jerusalemin vankiuteen
asti, viidentenä kuukautena.
4. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
5. Minä tunsin sinun jo ennenkuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin
sinun ennenkuin sinä äidistäs synnyitkään, ja panin sinun kansain prophetaksi.
6. Mutta minä sanoin: voi Herra, Herra! katso en minä kelpaa saarnaamaan; sillä
minä olen nuori.
7. Niin Herra sanoi minulle: älä sano: minä olen nuori; mutta sinun pitää kaikkiin
niihin menemän, mihin minä sinun lähetän, ja puhuman kaikkia, mitä minä sinulle
käsken.
8. Älä pelkää heitä; sillä minä olen tykönäs, ja pelastan sinun, sanoo Herra.
9. Ja Herra ojensi kätensä ja tarttui minun suuhuni; ja Herra sanoi minulle:
katso, minä panen minun sanani sinun suuhus.
10. Katso, minä panen sinun tänäpänä kansain ja valtakuntain päälle, repimään,
särkemään, hukuttamaan ja kukistamaan: rakentamaan ja istuttamaan.
11. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi: Jeremia, mitäs näet? Minä sanoin:
Minä näen mandelpuisen sauvan.
12. Ja Herra sanoi minulle: oikein sinä olet nähnyt, sillä minä tahdon kiiruhtaa,
tehdäkseni minun sanani.
13. Ja Herran sana tapahtui toisen kerran minulle ja sanoi: mitäs näet? Minä
sanoin: minä näen kiehuvaisen padan , joka näkyy pohjan puoleen.
14. Ja Herra sanoi minulle: pohjasta on paha tuleva kaikkein maan asuvaisten
päälle.
15. Sillä katso, minä kutsun kaikki valtakuntain sukukunnat, jotka ovat pohjassa,
sanoo Herra; ja he tulevat ja kukin asettaa istuimensa Jerusalemin portin eteen,
ja ympäri kaikkia hänen muurejansa, ja kaikkia Juudan kaupungeita,
16. Ja minä annan oikeuden käydä heidän päällensä kaiken heidän pahuutensa tähden;
että he ovat minun hyljänneet, ja muille jumalille suitsuttaneet, ja kumartaneet
omaa käsialaansa.
17. Niin vyötä nyt kupees, nouse ja saarnaa heille kaikki, mitä minä sinun käsken;
älä pelkää heitä, etten minä sinua surmaisi heidän edessänsä.
18. Ja katso, minä teen tänäpänä sinun vahvaksi kaupungiksi, rautapatsaaksi
ja vaskimuuriksi koko maassa: Juudan kuninkaita ja hänen ruhtinaitansa vastaan,
hänen pappejansa ja maan kansaa vastaan.
19. Ja he sotivat sinua vastaan, ei kuitenkaan heidän pidä sinua voittaman;
sillä minä olen sinun tykönäs, sanoo Herra, vapahtamassa sinua.