1 Kuulkaa, mitä Herra on sanonut teistä, israelilaiset, ja koko siitä kansasta, jonka hän toi Egyptistä:
2 -- Vain teidät minä olen ottanut omakseni kaikista maailman kansoista. Sen tähden minä vaadin teidät tilille kaikista vääryyksistänne.
Miksi profeetta ei voi vaieta
3 Lähteekö kaksi yhdessä kulkemaan,
jos eivät ole siitä sopineet?
4 Ärjyykö leijona pensaikossa,
jos sillä ei ole raadeltavaa?
Äriseekö nuori leijona piilopaikastaan,
jos se ei ole saalista kaatanut?
5 Jääkö lintu maassa kiinni,
jos ei sille ole viritetty ansaa?
Ponnahtaako pyydys maasta,
jos ei saalis ole siihen käynyt?
6 Törähtääkö merkkitorvi kaupungissa ihmisten säikähtämättä? Tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta Herran sitä aiheuttamatta?
7 Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille.
8 Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? Herra Jumala puhuu, kuka ei julistaisi?
Samarian kaupungin asukkaille
9 Kuuluttakaa Asdodin ja Egyptin palatseissa:
-- Tulkaa kaikki Samarian vuorelle ja nähkää,
mikä mellastus kaupungissa on käynnissä,
millainen sorto siellä vallitsee!
10 Heillä ei ole tajua oikeudesta
-- sanoo Herra --
vaan he kokoavat omaisuutta palatseihinsa
vääryydellä ja väkivallalla.
11 Sen tähden -- sanoo Herra Jumala -- vihollinen tunkeutuu joka taholta sinun maahasi. Se on murtava mahtisi ja ryöstävä palatsisi.
12 Näin sanoo Herra:
-- Niin kuin paimen saa temmatuksi leijonan kidasta
vain pari koipea tai palan korvaa,
niin pelastuu israelilaisista vain rippeet --
noista, jotka Samariassa istuskelevat
sohvannurkissa ja damaskolaisvuoteilla.
13 Kuulkaa ja varoittakaa Jaakobin sukua,
sanoo Herra Jumala Sebaot:
14 Tulee päivä,
jolloin minä vaadin Israelin tilille rikoksistaan.
Silloin käyn käsiksi myös Betelin alttareihin.
Alttarin sarvet hakataan irti,
ja ne putoavat maahan.
15 Minä lyön hajalle niin talviasunnot kuin kesäasunnotkin. Norsunluutalot luhistuvat, ja asuntojen paljoudesta tulee loppu, sanoo Herra.