1. Nouse, ole kirkas; sillä sinun valkeutes tulee, ja Herran
kunnia koittaa sinun ylitses.
2. Sillä katso, pimeys peittää maan, ja synkeys kansan; mutta Herra koittaa
sinun ylitses, ja hänen kunniansa pitää sinun päälläs nähtämän.
3. Ja pakanat pitää vaeltaman sinun valkeudessas, ja kuninkaat sinun paisteessas,
joka sinun ylitses koittaa.
4. Nosta silmäs, katso ympärilles, kaikki nämät kootut tulevat sinun tykös;
sinun poikas tulevat kaukaa, ja sinun tyttäres kylkien vieressä kasvatetaan.
5. Silloin sinä saat sen nähdä ja iloitset, sinun sydämes ihmettelee, ja levittää
itsensä, kuin suuri paljous meren tykönä kääntyy sinun tykös, ja pakanain voima
tulee sinulle.
6. Kamelein paljous on peittävä sinun, nopsat Midianin ja Ephan kamelit; ne
kaikki tulevat Sabasta; kultaa ja pyhää savua he tuovat, ja he ilmoittavat Herran
kiitoksen.
7. Kaikki Kedarin laumat kokoontuvat sinun tykös, ja Nebajotin oinaat palvelevat
sinua: ne pitää minun otolliselle alttarilleni uhrattaman, sillä minä tahdon
minun kunniani huoneen kaunistaa.
8. Kutka ovat nuo, jotka lentävät niinkuin pilvet, ja niinkuin mettiset akkunoillensa?
9. Sillä minua luodot odottavat, ja haahdet meressä ensimäisinä tuomaan sinun
lapses tähän kaukaa; heidän hopiansa ja kultansa heidän kanssansa, Herran sinun
Jumalas ja Israelin Pyhän nimeen, joka sinua kunnioitti.
10. Muukalaisten lapset pitää sinun muuris rakentaman, ja heidän kuninkaansa
pitää sinua palveleman; sillä vihassani löin minä sinua, ja armoissani minä
armahdan sinua.
11. Ja sinun porttis pitää alati avoinna oleman, ja ei pidä päivällä eikä yöllä
suljettaman, että pakanain voima tuotaisiin, ja heidän kuninkaansa saatettaisiin
sinun tykös.
12. Sillä ne pakanat ja valtakunnat, jotka ei tahdo sinua palvella, pitää hukkuman,
ja pakanat pitää peräti hukutettaman.
13. Libanonin kunnia pitää tuleman sinun tykös, honka, tammi ja buksipuu ynnä,
kaunistamaan minun pyhää siaani; sillä minä tahdon jalkani sian kunnioittaa.
14. Heidän pitää myös kumaroissansa sinun tykös tuleman, jotka sinua sortaneet
ovat, ja kaikki, jotka sinua pilkanneet ovat, pitää lankeeman sinun jalkais
eteen, ja kutsuman sinun Herran kaupungiksi, Israelin Pyhän Zioniksi.
15. Ettäs olet hyljätty ja vihattu ollut, kussa ei kenkään vaeltanut, tahdon
minä sinua ijankaikkiseksi korkeudeksi tehdä, ja iloksi suvusta sukuun;
16. Että sinun pitää pakanain rieskaa imemän, ja kuningasten nisät pitää sinua
imettämän: ettäs tuntisit minun Herraksi sinun vapahtajakses, ja että minä,
Jakobin väkevä, olen sinun lunastajas.
17. Minä tahdon saattaa kultaa vasken siaan, ja hopiaa raudan siaan, ja vaskea
puiden siaan ja rantaa kivien sijaan ja tahdon tehdä vaivas rauhaksi, ja työs
vanhurskaudeksi.
18. Ei enään sinun maallas vääryyttä kuuluman pidä, ei vahinkoa, eikä kadotusta
sinun äärissäs; vaan sinun muuris pitää autuudeksi ja sinun porttis kiitokseksi
kutsuttaman.
19. Ei auringon pidä enään päivällä sinulle paistaman, eikä kuun valon sinua
valaiseman; vaan Herra on sinun ijankaikkinen valkeutes, ja sinun Jumalas on
sinun ylistykses.
20. Ei sinun aurinkos enään laske, eikä kuus kadota valoansa; sillä Herra on
sinun ijankaikkinen valkeutes, ja sinun murhepäiväs loppuvat.
21. Ja sinun kansas on kaikki vanhurskas oleva, ja maan piirin ijankaikkisesti
omistava, niinkuin minun istutukseni vesat ja käsialani ovat minulle ylistykseksi.
22. Vähäinen pitää tuhanneksi tuleman, ja piskuinen väkeväksi kansaksi: minä
Herra tahdon sen ajallansa toimittaa.