1. Sillä Herra armahtaa Jakobia ja valitsee vielä nyt Israelin,
ja panee heitä heidän maahansa; ja muukalaisten pitää antaman itsensä heidän
allensa, ja suostuman Jakobin huoneeseen.
2. Ja kansat ottavat heidät, ja vievät heitä heidän paikkaansa, ja Israelin
huone on omistava heitä Herran maassa palvelioiksi ja piioiksi; ja pitää heitä
vankina pitämän, joilta he olivat vangitut, ja niin he vallitsevat vaivaajiansa.
3. Ja pitää tapahtuman siihen aikaan kuin Herra on antava sinulle levon sinun
surustas ja vaivastas, ja siitä kovasta orjuudesta, jossas orjana pidettiin;
4. Että sinun pitää puhuman näin Babelin kuningasta vastaan ja sanoman: kuinka
vaivaaja on tullut perikatoon, ja veron laskemus on loppuun joutunut.
5. Herra on taittanut jumalattomain sauvan, vallitsiain vitsan.
6. Joka löi kansaa julmuudessa ilman lakkaamata, ja vallitsi pakanoita ankaruudella,
ja vaivasi heitä ilman laupiutta.
7. Nyt on kuitenkin koko maailmalla lepo, ja on alallansa ja riemuitsee ilossa.
8. Ja hongat myös riemuitsevat sinusta, ja sedrit Libanonissa, (ja sanovat):
ettäs makaat, niin ei nouse yhtään, joka meitä maahan hakkaa.
9. Helvetti vapisi alhaalla sinua, sinun tulemisestas; se herättää sinulle kuolleet,
kaiken maailman päämiehet, ja käski kaikkia pakanain kuninkaita nousta heidän
istuimiltansa.
10. Kaikkein pitää vastaaman ja sanoman sinulle: sinä olet myös lyöty niinkuin
mekin, ja sinun kätees käy niinkuin meidänkin.
11. Sinun ylpeytes on joutunut helvettiin alas, sinun kanteleis kilisemisellä;
koin pitää oleman sinun vuotees, ja madot sinun peittees.
12. Kuinka sinä kaunis kointähti olet pudonnut taivaasta? kuinkas olet maan
päälle langennut, joka pakanat teit heikoksi?
13. Vaan sinä ajattelit sydämessäs: minä astun taivaaseen, ja korotan istuimeni
Jumalan tähtien ylitse: minä istutan itseni todistuksen vuorelle, sille puolelle
pohjaa päin.
14. Minä tahdon vaeltaa korkeiden pilvien päällä, ja olla kaikkein Korkeimman
vertainen.
15. Kuitenkin sinä sysätään helvettiin, luolan puolelle.
16. Joka sinun näkee, hänen pitää katseleman sinua ja katsoman päälles, (ja
sanoman): onko tämä se mies, joka maailman saatti värisemään, ja valtakunnat
vapisemaan?
17. Joka maan piirin autioksi saatti, ja kukisti siellä kaupungit, ja ei päästänyt
vankejansa kotia?
18. Kaikki pakanain kuninkaat makaavat kuitenkin kunnialla, jokainen huoneessansa;
19. Mutta sinä olet hyljätty haudastas niinkuin kauhia vesa, niinkuin lyötyin
vaatteet, jotka miekalla ovat kuoliaaksi pistetyt, jotka menevät alas kivikuoppaan,
niinkuin tallattu raato.
20. Ei sinua pidä niin haudattaman kuin ne; sillä sinä olet hävittänyt maas,
ja tappanut kansas; sentähden ei pidä ikänä muistettaman ilkiäin siementä.
21. Valmistakaat teurastamaan hänen lapsiansa, heidän isäinsä pahain tekoin
tähden, ettei he nousisi eli perisi maata, eikä täyttäisi maan piiriä kaupungeilla.
22. Ja minä tulen heidän päällensä, sanoo Herra Zebaot, ja hävitän Babelissa
hänen nimensä, hänen jääneensä, sikiänsä ja sukukuntansa, sanoo Herra,
23. Ja teen hänen tarhapöllöin perinnöksi ja vesikuljuksi; ja käväisen hänen
hävityksen luudalla, sanoo Herra Zebaot.
24. Herra Zebaot on vannonut ja sanonut: mitämaks, että sen pitää niin tapahtuman
kuin minä ajattelen, ja pitää niin pysymän kuin minun mielessäni on:
25. Että Assur telataan minun maassani, ja minä tallaan hänen minun vuorellani;
että hänen ikeensä heiltä otettaisiin, ja hänen kuormansa heidän kaulastansa
tulis pois.
26. Nämät ovat hänen juonensa, joita hän pitää kaikissa maan paikoissa; ja se
on se kohotettu käsi kaikkein pakanain ylitse.
27. Sillä Herra Zebaot on sen päättänyt, kuka tahtoo tyhjäksi tehdä? ja hänen
kätensä on kokotettu, kuka voi sen vääntää pois?
28. Sinä vuonna kuin kuningas Ahas kuoli, nähtiin tämä kuorma:
29. Sinä Philistea, älä niin kovin riemuitse, että se vitsa, joka sinua löi,
on taitettu; sillä käärmeen juuresta on tuleva basiliski, ja hänen hedelmänsä
on tulinen lentävä kärme.
30. Sillä tarvitsevaisten esikoiset pitää korjaaman itsiänsä, ja köyhät suruttomasti
lepäämän; mutta sinun juures tapan minä nälällä, ja suretan sinun jäänees.
31. Surkuttele sinuas, portti, huuda sinä kaupunki, koko Philistealaisten maa
on marras! sillä pohjoisesta tulee savu, ja ei yksikään ole majassansa.
32. Ja mitä pakanain sanansaattajia vastataan? nimittäin, että Herra on perustanut
Zionin, ja siellä pitää hänen kansansa raadollisilla turva oleman.