1. Koskas menet sotaan vihollisias vastaan, ja näet hevoset
ja vaunut, ja kansan joka on suurempi sinua, niin älä pelkää heitä; sillä Herra
sinun Jumalas, joka sinun johdatti ulos Egyptin maalta, on sinun kanssas.
2. Ja kuin te lähestytte sotaa, niin astukaan pappi edes ja puhukaan kansalle,
3. Ja sanokaan heille: kuule Israel, te menette tänäpänä sotaan vihollisianne
vastaan: älkään sydämenne pehmetkö, älkäät peljätkö, älkäät vavisko, älkäät
myös hämmästykö heidän edessänsä.
4. Sillä Herra teidän Jumalanne käy kanssanne, sotimaan edestänne vihollisianne
vastaan, ja auttaa teitä.
5. Vaan sodan päämiehet puhutelkaan kansaa ja sanokaan: joka uuden huoneen on
rakentanut, ja ei siinä vielä ruvennut asumaan, hän menkään pois ja palatkaan
kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja joku toinen omistais sen.
6. Ja se joka istutti viinamäen, ja ei vielä sitä tehnyt yhteiseksi, hän menkään
pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa ja toinen tekis sen yhteiseksi.
7. Jos joku on hänellensä vaimon kihlannut, ja ei ottanut häntä tykönsä, hän
menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja toinen nais
häntä.
8. Ja sodan päämiehet vielä puhukaan kansalle ja sanokaan: joka pelkuri on ja
vapisevaisella sydämellä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän
saattaisi veljeinsä sydämiä pelkuriksi, niinkuin hänen sydämensä on.
9. Ja sittekuin sodan päämiehet lopettaneet ovat kansalle puheensa, niin he
asettakaan sotajoukon ylimmäiset ensimäiseksi kansan sekaan.
10. Kuin mene jonkun kaupungin eteen, sotimaan sitä vastaan, niin taritse heille
rauhaa.
11. Ja jos he sinua rauhallisesti vastaavat ja avaavat etees, niin olkaan kaikki
kansa joka siinä on, sinulle verollinen ja palvelkaan sinua.
12. Vaan jos ei he tee rauhaa sinun kanssas, vaan sotivat sinua vastaan, niin
ahdista heitä.
13. Ja kuin Herra sinun Jumalas antaa heidät sinun käsiis, niin lyö kuoliaaksi
kaikki miehenpuoli miekan terällä.
14. Mutta vaimot, lapset ja eläimet, ja kaikki ne jotka kaupungissa ovat, ja
kaikki saalis ota itselles, ja syö vihollistes saalista, kuin Herra sinun Jumalas
antaa sinulle.
15. Ja tee niin jokaiselle kaupungille, joka sinusta aivan kaukana on, ja ei
ole näiden kansain kaupunkia.
16. Mutta näiden kansain kaupungeissa, jotka Herra sinun Jumalas sinulle perimiseksi
antaa, älä jätä elämään yhtäkään henkeä;
17. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin Hetiläiset, Amorilaiset, Kanaanealaiset,
Pheresiläiset, Heviläiset ja Jebusilaiset, niinkuin Herran sinun Jumalas sinulle
on käskenyt,
18. Ettei he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistuksia, joita he tekivät
jumalillensa, ettette myös tekisi syntiä Herraa teidän Jumalaanne vastaan.
19. Jos sinä kauvan olet jonkun kaupungin edessä, jota vastaan sinä sodit omistaakses
sitä, niin älä hävitä sen puita, älä myös kirveellä raiskaa niitä; sillä sinä
saat niistä syödä, sentähden älä hakkaa niitä maahan; sillä ihmisellä on metsäpuitakin,
tulemaan varustukseksi sinun etees.
20. Vaan ne puut, joista tiedät, ettei ne ole syötäviä, hävitä ja hakkaa maahan,
ja rakenna varustus kaupunkia vastaan, jonka kanssa sinä sodit, siksi kuin sinä
voitat sen.