Edellinen luku,
Joel
JOOEL
2
1. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä
vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee.
Niin, se on lähellä:
2. pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille
levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka
vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule,
tulevaisten polvien vuosiin saakka.
3. Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki.
Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio
erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut.
4. Ne ovat näöltänsä kuin hevoset, ja niinkuin ratsut ne juoksevat.
5. Ryskyen kuin sotavaunut ne hyppivät vuorten huipuilla, räiskyen kuin
tulen liekki, joka kuluttaa oljet; ne ovat kuin väkevä kansa,
sotarintaan asettunut.
6. Niitten edessä kansat vapisevat, kaikki kasvot kalpenevat.
7. Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille.
Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa.
8. Toinen ei sysi toistansa: jokainen kulkee omaa suuntaansa.
Heittoaseitten välitse ne syöksyvät pysähtymättä.
9. Kaupunkiin ne hyökkäävät, ryntäävät muurille, nousevat taloihin,
tulevat ikkunoista sisään kuin varas.
10. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu
käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.
11. Ja Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen
lukuisa on hänen väkensä, sillä väkevä on hänen käskynsä täyttäjä, sillä
suuri on Herran päivä ja sangen peljättävä; kuka voi sitä kestää?
12. Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta
sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen.
13. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran,
teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias,
pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.
14. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja
juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne.
15. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa
koolle juhlakokous.
16. Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset,
kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja
morsian kammiostansa.
17. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran
palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna
perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi
sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'"
18. Niin Herra kiivaili maansa puolesta ja sääli kansaansa.
19. Ja Herra vastasi ja sanoi kansalleen: Katso, minä lähetän teille
viljaa, viiniä ja öljyä, niin että te tulette niistä ravituiksi. Enkä
minä anna enää häväistä teitä pakanain seassa.
20. Ja mikä pohjoisesta tulee, sen minä karkoitan teistä kauas ja
syöksen sen kuivaan ja autioon maahan, sen alkupään Idänmereen ja sen
loppupään Länsimereen. Ja siitä nousee löyhkä, nousee katku. Sillä
suuria se on yrittänyt.
21. Älä pelkää, maa. Iloitse ja riemuitse, sillä Herra on tehnyt suuria.
22. Älkää peljätkö, metsän eläimet, sillä erämaan laitumet viheriöivät,
sillä puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat
voimansa.
23. Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän
Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan,
vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin
entisaikaan.
24. Ja puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat
viiniä ja öljyä.
25. Ja minä korvaan teille ne vuodentulot, jotka heinäsirkka,
syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka söivät, minun suuri
sotajoukkoni, jonka minä lähetin teitä vastaan.
26. Ja te syötte kyllälti ja tulette ravituiksi ja kiitätte Herran,
teidän Jumalanne, nimeä, hänen, joka on tehnyt ihmeitä teitä kohtaan.
Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.
27. Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä
olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu
häpeään, iankaikkisesti.
28. Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja
teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat,
nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä
vuodatan Henkeni.
30. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja
savupatsaita;
31. aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä
tulee, se suuri ja peljättävä.
32. Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä
Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niinkuin Herra on
sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.
Seuraava luku,
Joel