IBM mukaan Internet-markkinoille IBM:n uuden OS/2 warp versio 3 k{ytt|j{rjestelm{n mukana k{ytt{jille tarjotaan Internet-valmiuksia. Suomessa marraskuun puoliv{liss{ toimituksiin tuleva lopullinen versio sis{lt{{ tcp/ip-tietoliikenneohjelmiston osana ns. bonuspakettia. Internet-ohjelmien mukana tulee my|s hartaasti odotettu OS/2-ymp{rist||n suunniteltu WordWideWeb-sivujen selailuohjelma, WWW Explorer. T{h{n saakkahan OS/2-k{ytt{j{t ovat joutuneet k{ytt{m{{n Mosaicin Windows-versiota. IBM ryhtyy my|s tarjoamaan Internet-yhteytt{ loppuk{ytt{jille. Tarkemmat yksityiskohdat palvelun saatavuudesta eiv{t ole viel{ tiedossa. P{{periaate kuitenkin on, ett{ Internet-yhteys otetaan modeemin ja puhelinlinjan avulla, jolloin kysymykseen tulee SLIP tai PPP. Euroopassa ensimm{inen yhteys otetaan Englannissa olevaan palvelimeen, josta saa imuroitua tarvittavat ohjelmistot. Sielt{ saa my|s paikallisen puhelinnumeron, jonka kautta seuraavat yhteydenotot hoituvat paikallispuhelun hinnalla. Palvelun hinnoittelu on viel{ avoin. OS/2 tuotteiden myynnist{ vastaava johtaja Heikki Nikunen IBM:lt{ kertoo kuitenkin periaatteena olevan, ett{ perusyhteysaika on edullinen. K{yt|n lis{{ntyess{ yhteysajan hinta kohoaa voimakkaasti. N{in halutaan vaikuttaa siihen, ettei muutama harva k{ytt{j{ varaisi yhteyksi{ liian pitk{ksi aikaa. Tungosta tiedon moottoritiell{ Paavo Ahonen, FUNET Suomalaiset p{{tt{j{t on lopulta her{{m{ss{ huomaamaan hyvien tietoliikenneyhteyksien merkityksen kansalliselle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Tietostrategia ja tietoliikennehankkeita on nyt k{ynniss{ samanaikaisesti monella taholla. Liikenne- ja opetusministeri|ill{ on omat asiantuntijaryhm{ns{ miettim{ss{ pitk{n t{ht{yksen strategioita.Valtiovarainministeri| puolestaan kokoaa kansallista tietotekniikkastrategiaa ns. TIKAS-hankkeen nimell{. N{iden lis{ksi valtioneuvoston kanslia tekee omaa selvityst{{n Internetin soveltuvuudesta valtioneuvoston tiedotuskanavaksi. Suomessa tietoliikenneolot ovat kansainv{lisesti vertaillen korkealla tasolla. Internet-verkon solmuja on asukaslukuun suhteutettuna Islannin j{lkeen eniten maailmassa. Kilpailun ansiosta tietoliikenteen maksut ovat varsin kohtuulliset. Matkapuhelintiheys on maailman huippuluokkaa. Tietoliikenneala kehittyy kuitenkin juuri nyt nopeaa vauhtia. Internet on noussut yleiseen tietoisuuteen l{hinn{ graafisen k{ytt|liittym{n Mosaicin ansiosta, jolla on helppo selata verkon tietopalveluja. Yhdysvalloissa on pantu vireille useita tietoliikenteen kehitt{mishankkeita. Niiden sateenvarjona on varapresidentti Al Goren kansallinen tiedon perusrakenteen kehitt{mishanke (Natinal Information Infrastructure, NII), jonka yhten{ keskeisen{ elementtin{ on tiedon moottoritie (information superhighway). Julkishallinnon kannalta eritt{in merkitt{v{ hanke Yhdysvalloissa on GILS (The Government Information Locator Service), jota selostetaan l{hemmin t{ss{ numerossa Timo Kurosen artikkelissa.. Europpa yritt{{ sinnitell{ kehityksess{ mukana. Viime kes{kuussa Korfun huippukokouksessa p{{tt{jille j{tettiin ns. Bangemannin raportti, jossa maanosan huippuyritysjohtajista koottu ty|ryhm{ esitt{{ suosituksia taloudellisen kasvun ja teknisen kehityksen vauhdittamiseksi. Tietoliikenneolojen kehitt{minen kilpailua vapauttamalla on er{s sen keskeisi{ suosituksia. Viel{ t{m{n vuoden aikana EU:n on m{{r{ julkistaa tarjouskierros nelj{nnen kehysohjelman hankkeista, joissa tietojenk{sittelytekniikoilla ja tietoliikenteell{ on keskeinen sijansa. Edell{mainituista kansainv{lisist{ hankkeista on saatavana tietoa my|s FUNETin v{lityksell{. NII-hankkeen kansilehden URL-osoite on http://sunsite.unc.edu/nii/NII-Table-of-Contents.html EU:n IV kehysohjelmasta l|ytyy tietoa WWW:n kautta osoitteesta http://www.rare.nl/rare/upturn/docs/ivth-framework.html Opetusministeri| m{{ritt{{ koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen asettama asiantuntijaryhm{ sai teht{v{kseen valmistella koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa. Sen keskeisi{ tavoitteita ovat tieteellinen laskenta, tehokkaat tietoverkot ja kansalaisten digitaalinen lukutaito. Asiantuntijaryhm{n teht{v{n{ on arvioida, miten informaatioteknologiaa koulutuksessa ja tutkimuksessa soveltamalla voitaisiin nostaa niiden tasoa ja edist{{ kansallista kilpailukyky{ ja ty|llisyytt{. Ty|ryhm{n tulee arvioida my|s tarpeita ja keinoja kansalaisten tiedon ja tietotekniikan k{yt|n perusvalmiuksien saavuttamiseksi ja tiedon saatavuuden edist{miseksi. T{m{n ohella on arvioitava suurteholaskentaan kykenevien tietokoneiden kapasiteetin tarve tieteellisen tutkimuksen ja teollisuuden kannalta. Ty|ryhm{n tulee my|s selvitt{{ verkkopohjaisen multimedian tuotannon ja k{yt|n edellytykset Suomessa sek{ ylip{{ns{, miten koulutuksen ja tutkimuksen tietoverkon tulisi rakentua ja mik{ on sen asema kansallisessa tietoverkkojen kokonaisuudessa. Asiantuntijaryhm{{ pyydet{{n my|s luomaan koulutuksen ja tutkimuksen informaatio-, tieto- ja viestint{politiikan suuntaviivat 2000-luvulle. Asiantuntijaryhm{n puheenjohjataksi kutsuttiin osastop{{llikk|, ylijohtaja Markku Linna opetusministeri|st{. Muut j{senet ovat kirjastonjohtaja Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta, p{{johtaja Vilho Hirvi opetushallituksesta, professori Fred Karlsson Helsingin yliopistosta, p{{johtaja Juhani Kuusi TEKES:ist{, tietopalvelup{{llikk| Ritva Launo Oy Alko Ab:st{, neuvotteleva virkamies Jukka Liedes opetusministeri|st{, tutkimusjohtaja Olli Martikainen Telest{, teollisuusneuvos Martti M{enp{{ kauppa- ja teollisuusministeri|st{, tutkimus- ja kehitysjohtaja Yrj| Neuvo Nokia Mobile Phonesista, johtaja Risto Nevalainen Tietotekniikan kehitt{miskeskuksesta sek{ tieteellinen johtaja Risto Nieminen CSC- Tieteellinen laskenta Oy:st{. Asiantuntijaryhm{n m{{r{aika p{{ttyy ensi tammikuun lopussa. Liikenneministeri| hakee ulkopuolisia arvioita Liikenneministeri|ss{ tietoliikenteen strategioita on pohdittu kansliap{{llikk| Juhani Korpelan johtamassa ty|ryhm{ss{. Ty|ryhm{n j{senin{ ovat neuvotteleva virkamies Anu Lamberg, projektip{{llikk| Harri Rothsten ja ylitarkastaja Seppo ||rni liikenneministeri|st{, tietohallintojohtaja Tauno Heikkil{ valtiovarainministeri|st{, professori Reijo Sulonen Teknillisest{ korkeakoulusta, tohtori Pauli Heikkil{ TEKESist{, toiminnanjohtaja Harry Haglund TELMO ry:st{, osastop{{llikk| Hannele Pohjola Teollisuuden ja ty|nantajain keskusliitosta sek{ teknologiajohtaja Kaj G. Linden Nokia-yhtym{st{. Ty|ryhm{n kokoonpanossa her{tt{{ huomiota, ett{ yht{{n Internet-palvelujen tarjoajaa ei ole ryhm{ss{ edustettuna. Lokakuun 11 p{iv{n{ liikenneministeri| j{rjesti arviointiseminaarin, jossa k{siteltiin ietoverkkojen tulevaa infrastruktuuria valmisteluryhm{n tekem{n luonnoksen pohjalta. Luonnoksessa m{{ritell{{n hyvin yleisell{ tasolla vaatimuksia tulevaisuuden verkkoratkaisuille. Erityismainninan saa ISDN-tekniikka, jonka k{ytt||nottoa haluttaisiin kiirehti{. ATM tekniikasta todetaan, ett{ vuoteen 2000 menness{ sen kehityst{ ja etenemist{ on aktiivisesti seurattu ja kokeiluja suoritettu. Kun otetaan huomioon FUNETin huomattavasti pitemm{lle menev{t suunnitelmat, ei strategiaryhm{{ voi arvostella ainakaan turhasta kiirehtimisest{. Jotenkin strategiaryhm{n luonnostelemasta ohjelmasta saa sen k{sityksen, ett{ Internet ja sen tarjoamat kokemukset ja mahdollisuudet koetaan v{ltt{m{tt|m{n{ pahana. Internet mainitaan paperissa pariin otteeseen. Toisen kerran sit{ pidet{{n ilmi|n{, jolla on t{rke{ asema erilaisten selvitysten ja kehityshankkeiden kohteena. Startegian yhten{ tavoitteena on ensi vaiheessa selvitt{{ eri tietoverkkojen peruspalveluiden yhteentoimivuuden tila. Yhten{ selvityskohteena mainitaan "Internet SMTP roolin selkeytt{minen kohteina m. k{ytt| x.400 rinnalla, er{{t kaupalliset n{k|kohdat kuten ennakoitu tariffitaso sek{ laskutuksen j{rjest{minen ja kapasiteetin riitt{vyyden ennakointi tulevaisuutta ajatellen." Muita yhteentoimivuuden selvityskohteita ovat x.400-palvelun saattaminen laadukkaaseen kuntoon mm. siirtym{ll{ x.400 standardin 88-tasolle ja parantamalla x.400 keskusten toiminnallisuutta ja seurantaa. X.500-hakemiston osalta selvitet{{n sen teknis-taloudellinen tarkoituksenmukaisuus. Valtioneuvoston kanslia pyrkii hallittuun prosessiin Valtioneuvoston kanslian asettaman ty|ryhm{n toimeksianto on varsin konkreettinen, mutta sill{ voi olla kaikkein kauaskantoisimmat seuraukset sek{ Internetin palvelutarjonnan ett{ valtionhallinnon kannalta. Toimeksiannon perusteluissa motiiviksi tunnustetaan k{ytt{jien taholta tuleva paine. "Toiveita ja esityksi{ Internetiin liittymisest{ tulee tietohallintovastuuhenkil|ille ja kansliaan p{ivitt{in". "Valtioneuvoston tietohallinnon yhteisty|ryhm{ on jo aiemmin p{{tt{nyt, ett{ Internet-palvelut otetaan k{ytt||n heti, kun ne voidaan turvallisesti antaa k{ytt{jien k{ytt||n. Internet-palelujen k{ytt||noton tulee olla hallittu prosessi, joka tuottaa valtioneuvoston virkamiehille uuden palvelutyypin." "Ministeri|iss{ on jo tehty ja tullaan tekem{{n Internet-liittymi{ eri tavoin, mahdollisesti hallitsemattomastikin. Mik{li Internetin k{ytt||n liittyy tietoturvariskej{, kasvavat n{m{ riskit t{llaisessa tilanteessa ennustamattomasti. On t{rke{{, ett{ Internet-yhteys toteutetaan ja hallinnoidaan keskitetysti", ty|ryhm{n asettamisp{{t|st{ perustellaan. Ty|ryhm{n teht{v{n{ on kartoittaa Internetin tieto- ja palvelutarjonta, arvioida palvelujen m{{r{llinen ja laadullinen taso sek{ kehitystrendit. Niinik{{n ty|ryhm{ kartoittaa Internetin palvelutuotannon v{lineet (esim. WWW-, WAIS- ja Gopher-j{rjestelm{t) ja arvioi niiden soveltuvuutta valtioneuvoston omaan k{ytt||n, sis{isiin ja ulkoisiin tiedotus- ja ehk{ tietopalveluteht{viin. Yhten{ kartoituskohteena on Internet-k{ytt| Suomessa ja yhteydet EU:n hallintoon sek{ EU:n tietotekniikka-alan T&K-toimintaan. Ty|ryhm{n tulee laatia kuluvan vuoden loppuun menness{ ehdotukset Internetiin liittymisest{, palvelujen k{yt|n laajuudesta, k{ytt||noton l{piviennist{ sek{valtioneuvoston roolista Internet-palvelujen tuottajana. Ty|ryhm{n puheenjohtaja on tietohallintop{{llikk| Auli Keskinen ymp{rist|ministeri|st{. Ty|ryhm{n muut j{senet ovat tietoj{rjestelm{p{{llikk| Antti Holmroos valtioneuvoston kansliasta, ylirtarkastaja Hannu Korkeala valtiovarainministeri|st{, atk-p{{llikk| Olavi K|ng{s ty|ministeri|st{, tietohallintop{{llikk| Christer Lundqvist puolustusministeri|st{ sek{ informaatikko Irja Peltonen valtiovarainministeri|st{. TIKASta pitkin tietoyhteiskuntaan Valtiovarainministeri|n TIKAS-hanketta vet{{ projektip{{llikk| Risto Nevalainen Tietotekniikan kehitt{miskeskuksesta. TIKAS-hanke on ker{nnyt syksyn aikana julkisella kansalaisker{yksell{ ideoita, ehdotuksia ja muita mielipiteit{ kansallisen strategian ainespuiksi. Ehdotuksia on voinut l{hett{{ valmiilla lomakkeilla viiteen eri koriin, joista yksi on Tietoverkot verkostotoimintatavan edist{jin{. TIKAS-hankkeen pohjana olevassa valtioneuvoston p{{t|ksess{ asetetaan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kehitt{{ s{hk|ist{ tekstitiedon siirtoa viranomaisten kesken sek{ s{hk|ist{ asiointia palvelemaan yritysten ja kansalaisten tarpeita. Toisena tietoliikennett{ ja verkkoja edellytt{v{n{ tavoitteena mainitaan toimivien ja tasapainoisten, koko yhteiskuntaa palvelevien tietomarkkinain kehitt{misen edist{minen. Tietomarkkinoilla tarkoitetaan s{hk|isen tiedon kaikille avoimia jakelukanavia. GILS- tietoa julkishallinnosta Timo Kuronen Geologian tutkimuskeskus Atk-toimisto Julkishallinnon ker{{mien tietojen paikannusta varten on Yhdysvalloissa kehitteill{ GILS-j{rjestelm{ (The Government Information Locator Service). Tavoitteena on ett{ jokainen liittovaltion virasto ottaa k{ytt||n Internet-verkkoja ja Z39.50-protokollaa k{ytt{v{n palvelimen, jolta voi kysell{ tietoja virastojen tietovarannoista. Paikannuspalvelu kertoo mill{ kaikilla virastoilla on hallussaan tietoja kysyj{n tarkoittamasta aihepiirist{. Jos tiedot ovat elektronisessa muodossa ja jos ne ovat julkisia, k{ytt{j{n on voitava mahdollisimman joustavasti siirty{ tietojen hakemiseen ja selaamiseen. Pohjana tiedon julkisuus Clintonin hallinnolla on Yhdysvalloissa k{ynniss{ useita tietoliikenteen ja tietojenk{sittelyn kehitt{miseen liittyvi{ hankkeita. Niiden l{ht|kohdat on esitelty Clintonin teknologiapoliittisessa aloitteessa Technology for America's Economic Growth. Kansanomaisesti on alettu puhua tiedon valtav{ylien rakentamisesta (information super-highways). Tarkempi kokoava nimike n{ille hankkeille on kansallinen tiedon infrastruktuuri, National Information Infrastructure (NII). NII on monesta osasta muodostuva kokonaisuus, jonka t{rkeimp{n{ tavoitteena on kaikissa mahdollisissa muodoissa esiintyv{n tiedon (tekstimuotoinen data, rasterikuvat, {{ni, video) entist{ monipuolisempi ja esteett|m{mpi hyv{ksik{ytt|. Clintonin hallinnon papereilla on jossakin m{{rin samanlainen luonne kuin Suomessa vaalilupauksilla ja hallitusohjelmilla. Ne ovat mediakulutukseen tarkoitettua retoriikkaa, jota ei kaikilta osin pid{ ottaa kovin kirjaimellisesti. Yhdysvalloissa n{m{ paperit kertovat kuitenkin t{rke{st{ asenteiden muutoksesta. Siin{ miss{ Reaganin hallinto investoi mielett|m{{n t{htien sotaan (Strategic Defense Initiative) ja Bushin hallinto huolehti Yhdysvaltain kannattamattomasta autoteollisuudesta, Clintonin hallinto yritt{{ jotain paljon nykyaikaisempaa ja tavoitteellisempaa. On lis{ksi muistettava ett{ liittovaltio joka tapauksessa investoi kulloisenkin hallinnon t{rkeimpiin hankkeisiin miljardeja tai kymmeni{ miljardeja dollareita. Lis{{ nopeutta verkkoihin Tietoliikenteen kehitt{misell{ on useita tasoja ja tavoitteita. Tietoliikenneverkon nopeuttaminen ja maantieteellisen kattavuuden laajentaminen on NII:n teknologisista tavoitteista t{rkein. Nopeuden osalta tavoitteena on siirtyminen ainakin gigabitin (1 Gb/s) nopeuteen (mittava demonstraatio viimeist{{n vuonna 1996). Valtio antaa verkon nopeuttamiseen rahaa vain sen verran, ett{ hanke k{ynnistyy. Varsinaiset investoinnit j{{v{t liike-el{m{n teht{v{ksi. Verkon rakentamisen kaupallistuminen tuo v{ist{m{tt{ kaupank{ynnin my|s verkon sis{lle. Kun Internet t{h{n saakka on ollut ensisijaisesti korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja armeijan verkko, tulevaisuudessa se on t{m{n lis{ksi hyvin merkitt{v{ viihdeteollisuuden ja muun kaupallisen toiminnan markkinapaikka. Sis{ll|llisess{ mieless{ NII:n osista t{rkein on HPCC, High Performance Computing and Communications, joka on p{{asiassa liittovaltion virastojen vastuulla. Hankkeissa ovat mukana mm. ARPA, NSF, NASA, NIH, NIST, jne. HPCC:n k{ynnistyminen perustuu osittain vuonna 1991 s{{dettyyn lakiin High-Performance Computing Act. Ajatuksena on, ett{ HPCC:n kehityshankkeissa muodostetaan julkisella rahoituksella yhteinen teknologinen perusta NII:n muiden hankkeiden toteuttamiselle. Tavoitteena on tietoliikenneteknologian kehitt{minen, suurteholaskennan laitteiden ja sovellusten kehitt{minen, yleisten ohjelmistoty|kalujen ja erityisen vaativien sovellusten (Grand Challenge Applications) kehitt{minen sek{ kansallisesti t{rkeiksi koettujen informaatiohankkeiden toteuttaminen (National Challenges). Viimeksi mainittuun kuuluvat mm. digitaaliset kirjastot, kriisien ja h{t{tilanteiden hallinta, elektroninen kaupank{ynti, energian k{yt|n hallinta, ymp{rist|asiat ja julkishallinnon tietopalvelut. Koulut ja kirjastot mukaan Tietoliikenneverkon organisatorisen kattavuuden lis{{misell{ tavoitellaan koulujen, yleisten kirjastojen, sairaaloiden ja monien muiden v{hemm{n tiedeintensiivisten tahojen mukaan vet{mist{. Osana HPCC-hanketta on NREN (National Research and Education Network), joka on ollut vireill{ useita vuosia ja joka on hiukan j{{nyt NII:n muiden osien jalkoihin. NREN-hankkeella t{hd{ttiin nimenomaan koulujen ja kirjastojen Internet-palvelujen kehitt{miseen. N{ill{ laitoksilla ei ole m{{r{rahoja kalliiden tietoliikennepalvelujen ostamiseen ja sen vuoksi ajatuksena on alun alkaen ollut palvelujen j{rjest{minen joko t{ysin ilmaiseksi tai nimellisill{ kustannuksilla. Yhteenvetona tietoliikenteen kehitt{misest{ voi sanoa, ett{ liike-el{m{n mukaanvet{misen avulla verkkoa pystyt{{n nopeuttamaan ja laajentamaan, ja kaupallisen k{yt|n (viihde) avulla kootaan tarvittavat m{{r{rahat, joilla kirjastot ja koulut liitet{{n verkkoon. GILS-projekti Yhdysvalloissa viranomaisten ker{{mi{ tietovarantoja pidet{{n julkisina hy|dykkein{ (public good), jotka ovat koko yhteiskunnan vapaasti k{ytett{viss{. Kansalaisten oikeus tietoon on lains{{d{nn|ss{ hyvin vahvasti suojattu. Liittovaltion hallinto k{ytt{{ vuosittain miljardeja dollareita tietojen ker{{miseen ja k{sittelyyn. Koska veronmaksajat ovat jo kertaalleen maksaneet n{m{ tiedot, heille on sen vuoksi syntynyt oikeus niiden k{ytt{miseen. Kehittyv{ NII luo liittovaltion virastoille mahdollisuudet elektronisessa muodossa olevien tietovarantojen tehokkaampaan levitt{miseen ja hyv{ksik{ytt||n. Apuv{lineit{ tiedon hakuun Keskeisen{ esteen{ tietojen laajemmalle julkiselle hyv{ksik{yt|lle n{hd{{n erilaisten hakemistojen ja muiden tiedon paikannuksessa tarvittavien apuv{lineiden puuttuminen. K{ytt{j{t eiv{t yksinkertaisesti tied{, mit{ tietoja on tarjolla ja miten olemassa olevia tietoja voisi katsella ja kopioida omaan k{ytt||ns{. Ratkaisuksi t{h{n ongelmaan on kehitteill{ GILS. Se on hajautettu tiedon paikannusj{rjestelm{, jonka avulla k{ytt{j{ voi tunnistaa, paikallistaa, selata ja hankkia k{ytt||ns{ julkisesti saatavilla olevia liittovaltion tietovarantoja. GILS k{ytt{{ sovellustason protokollana ANSI/NISO:n Z39.50-standardin m{{rittelem{{ protokollaa. Z39.50 on samalla t{rkein hajautettujen kirjastoj{rjestelmien ja yleens{kin kirjastoalan tietoliikennesovellusten standardi. Siit{ on olemassa vastaavat ISO:n standardit ISO 10162 ja ISO 10163. Kaikki ohjelmistojen kehitysty| pohjautuu k{yt{nn|ss{ ANSI/NISO:n standardiin. GILS-j{rjestelm{n ovat suunnitelleet Yhdysvaltain Geologian tutkimuskeskus (United States Geological Survey (USGS)) ja Syracusan yliopisto. Viimeisin suunnitteluvaihe (jatkossa GILS-projekti) k{ynnistyi syyskuussa 1993 ja loppuraportti on p{iv{tty 7.9.1994 [1]. T{t{ vaihetta on edelt{nyt mainittujen tahojen monivuotinen ja monivaiheinen selvitysty|, joka osittain on t{hd{nnyt GILS-j{rjestelm{n suunnittelemiseen, osittain se on liittynyt laajempaan NREN-hankkeeseen. GILS-projektin suoranaisina teht{vin{ oli - Z39.50-standardia koskevan tutkimus- ja kehitysty|n edist{minen erityisesti liittovaltion julkisten tietovarantojen k{yt|ss{ - yhteisen n{kemyksen l|yt{minen Z39.50-standardin k{yt|ss{ eri osapuolten kesken - Z39.50:n ja muiden standardien k{ytt|{ koskevan sovellusprofiilin m{{ritteleminen GILS-j{rjestelm{{ varten, sek{ - testitoteutusten tukeminen ja niiden tekemiseen kannustaminen profiilin soveltuvuuden arvioimiseksi ja eri toteutusten yhteentoimivuuden varmistamiseksi. GILS-projektin loppuraporttiin sis{ltyy 17 liitett{, joissa esitell{{n projektin taustaa ja v{livaiheita monesta n{k|kulmasta. Sek{ loppuraportti ett{ kaikki liitteet on saatavissa Internetin avulla eri palvelimista. Loppuraportin URL (palvelimen tyyppi, Internet-osoite ja tiedoston hakupolku) on l{hdeluettelossa. Samasta osoitteesta l|ytyv{t my|s liitteet tai ainakin tiedosto, joka sis{lt{{ liitteen URL:n. GILS-profiili tullaan julkaisemaan liittovaltion tietojenk{sittelyn standardina (Federal Information Processing Standard (FIPS)). Standardin julkaisemista valmistelee kauppaministeri|n alainen standardointielin NIST (National Institute of Standards and Technology). Liittovaltion virastoja velvoittavat ohjeet GILS:n k{ytt||nottamisesta tulee antamaan Valkoisen talon budjetointitoimisto (Office of Management and Budget (OMB)) erityisell{ tiedotteellaan. Tiedote tulee perustumaan OMB:n kiertokirjeeseen OMB Circular No. A-130, "Management of Federal Information Resources", joka on t{rkein liittovaltion tietohallintoa k{sittelev{ asiakirja. NIST:n standardin luonnos on GILS-loppuraportin liitteen{ M. OMB:n tiedotteen luonnos on l{hetetty s{hk|postina GILS-forumiin liittyneille. K{ytt|liittym{t julkisohjelmia OMB:n tiedotteen kohdassa 5 m{{ritell{{n GILS:n ohjelmistopolitiikka. GILS-palvelut tullaan j{rjest{m{{n siten, ett{ asiakkaat voivat k{ytt{{ ei-kaupallisia ohjelmia (nonproprietary) tietojen hakemiseen. Lis{ksi todetaan, ett{ Government Printing Office (GPO), National Technical Information Service (NTIS) ja Clearinghouse for Networked Information Discovery and Retrieval (CNIDR) tulevat levitt{m{{n t{h{n tarkoituksen soveltuvia julkisohjelmia (public domain). Mainittakoon, ett{ CNIDR on NSF:n (National Science Foundation) rahoituksella toimiva hanke, joka kehitt{{ WAIS:n pohjalta Z39.50-1992:n mukaista tekstitietokantaohjelmistoa (julkisohjelma). GILS-hanke on edennyt demonstraatiovaiheeseen. Ensimm{isen kerran GILS-palveluja esitell{{n julkisesti 20.10.1994, jolloin avataan Valkoisen talon WWW-palvelin. GILS-palvelujen k{ytt||notto alkanee vuoden 1995 alussa. GILS-palvelu Kullakin liittovaltion virastolla on oma GILS-palvelin. Ne eiv{t muodosta kesken{{n mit{{n hierarkiaa. GILS-palvelua voi k{ytt{{ suoraan tai v{lillisesti. Suorak{ytt{j{ kytkeytyy GILS-palvelimeen Internetin kautta ja jos asiakasohjelma (client) ymm{rt{{ GILS-profiilia, kaikki haku- ja selauspalvelut ovat k{ytett{viss{. Z39.50-protokollan k{ytt| GILS-palvelussa turvaa sen, ett{ mik{ tahansa mainittua protokollaa ymm{rt{v{ kirjastojen asiakasohjelma pystyy antamaan k{ytt{j{lleen ainakin v{himm{ispalvelut. On siten oletettavissa, ett{ mm. VTLS:n Z39.50-client ja erityisesti Willow ovat k{ytett{viss{ GILS:n yhteydess{. GILS-palvelua voi k{ytt{{ my|s v{lillisesti. V{lillisen palvelun tarjoaja voi olla jokin muu julkishallinnon elin tai vaikkapa kaupallinen yritt{j{, joka antaa jonkin lis{arvon virastojen muodostamille paikannustiedoille. GILS-palvelimen t{rkein teht{v{ on k{sitell{ asiakkaan l{hett{m{ kysely (hakulauseke) ja muodostaa siihen vastaus (hakusetti). Hakusetti muodostuu paikannustietueista, jotka voivat viitata palvelinta yll{pit{v{n viraston omiin tietovarantoihin tai jonkin toisen viraston tietovarantoihin. GILS-palvelin sin{ns{ on yksi tietovarannoista. Seh{n sis{lt{{ tietoja muista tietol{hteist{. Viraston omaa tietovarantoa kuvaava paikannustietue sis{lt{{ riitt{v{t tiedot tietol{hteen paikantamiseksi ja tunnistamiseksi sek{ selvityksen tietojen saatavuudesta. Viimeksi mainittu on sek{ ihmisen ett{ koneen luettavassa muodossa. Koneluettavaa muotoa k{ytet{{n siirrytt{ess{ hakemaan ja selaamaan itse tietol{hteen sis{lt{mi{ tietoja. GILS-palvelin voi hakusetin muodostamisen lis{ksi tukea lyhyess{ muodossa esitett{vien paikannustietueiden selaamista. Mik{li k{ytt{j{ ei keksi mit{{n tapaa hakulausekkeen muodostamiseen, h{n voi turvautua selaamiseen. T{t{ varten on k{ytett{viss{ ennaltam{{ritelty haku (well-known search), jossa hakutermej{ ei tarvita. Selauspalvelu ei kuulu GILS-palvelimen pakollisiin v{himm{ispalveluihin. Varsinainen tietol{hteiden hakeminen tai dokumenttien selaaminen ei kuulu GILS-profiilin piiriin. Siihen soveltuvat jo nykyisinkin Internetin k{yt|ss{ tarvittavat pelis{{nn|t. Maailmanlaajuisen hakupalvelun tarve Jo kev{{ll{ 1994 USGS:n edustaja tiedusteli er{{ll{ postituslistalla (wais-talk) olisiko eurooppalaisilla kiinnostusta osallistua GILS-j{rjestelm{n kehitt{miseen. Akronyymi GILS voitaisiin t{ll|in tulkita k{sitteeksi Global Information Locator Service - globaali tietojen paikannusj{rjestelm{. Kysymykseen ei ainakaan sen postituslistan kautta tullut yht{{n vastausta (paitsi omani). Sittemmin on perustettu kansainv{liseen k{ytt||n erityinen GILS-postituslista GILS-forum, johon amerikkalaisten varsinaisten osapuolten (stakeholders) lis{ksi toivotaan erityisesti eurooppalaisten julkishallintojen osallistuvan. Mielenkiinto Euroopan puolella on ollut v{h{ist{. Suomalaisten julkishallinnon edustajien osoittaman mielenkiinnon puute on ymm{rrett{v{. Suhtautuminen asiakirjojen ja asioiden julkisuuteen on per{isin tsaarin ajalta. Asiat ja asiakirjat ovat julkisia ainoastaan siin{ laajuudessa kuin jokin ylempi viranomainen p{{tt{{. Suomessa on tosin voimassa laki yleisten asiakirjain julkisuudesta. Lain merkitys on kuitenkin aina ollut hyvin v{h{inen ja lakia ollaan EU:n my|t{ tiukentamassa. Tulevaisuudessa kansalainen saa tiedon asiakirjasta ainoastaan jos h{n pystyy yksil|im{{n sen riitt{v{n tarkasti. Mik{{n GILS:n tapainen j{rjestelm{ ei toisin sanoen tule EU-Suomessa lainkaan kysymykseen. Kansalaisten tietojen saantia ollaan muutenkin vaikeuttamassa. Valtion maksuperustelaki velvoittaa virastoja ja laitoksia hinnoittelemaan kaikki tietonsa - my|s sellaiset tiedot, jotka asiakirjajulkisuuden nojalla aikaisemmin olivat veloituksetta saatavissa. Lis{ksi virastojen yhti|itt{misell{ ja yksityist{misell{ p{{st{{n lopustakin lakis{{teisest{ tiedottamisvelvollisuudesta [2]. Kirjallisuutta [1] William E. Moen and Charles R. McClure. The Government Information Locator Service (GILS): Expanding Research and Development on the ANSI/NISO Z39.50 Information Retrieval Standard. Final Report, School of Information Studies. Center for Science and Technology. Syracuse University. Available: , September 7, 1994. [2] Pekka Nurmi. Teett{{k| valtio yksityisill{ salaisia tutkimuksia?, 30.8.1994. Haastattelu Helsingin Sanomissa. FUNETin tekninen p{iv{ 9.11. Espoossa FUNETin tekninen p{iv{ j{rjestet{{n keskiviikkona 9.11.1994 Espoon Otaniemessa Vtkk yhtym{n Datatoriossa, Tietotie 6. Tilaisuuteen voivat FUNETin j{senorganisaatiot l{hett{{ 1-2 osanottajaa. Kokouksen ohjelma on seuraava: 10.00 Aamukahvi 10.15 Tilaisuuden avaus, Markus Sadeniemi 10.20 Paikkatietoja WWW:ss{, Antti Rainio, Maanmittauslaitos 10.30 Siirtyminen ATM-teknikkkaan FUNETin runkoverkossa, tietoliikennneasiantuntija Jyrki Soini, FUNET 11.15 ATM:n hy|dynt{minen, apul.prof. Hannu-Matti J{rvinen, Tampereen teknillinen korkeakoulu 12.00 Lounas 12.45 HelSciNet, p{{kaupunkiseudun suurnopeusverkko, ATK-p{{llikk| Timo Kuronen, GTK 13.30 Kivutta MIME-aikaan, tietoliikenneasiantuntija Lea Viljanen, Helsingin yliopisto 14.15 Kahvitauko 14.45 IPng, ratkaisu Internetin kasvuongelmiin, Pekka Kyt|laakso, FUNET 15.15 LISTSERV palvelujen organisointi FUNETissa, tietoliikenneasiantuntija Manu M{h|nen, FUNET 15.30 Internetin turvallisuus, haaveko vain, tietoliikenneasiantuntija Harri Salminen, FUNET 16.00 Keskustelua ja kommentteja Lounasj{rjestelyj{ varten pyyd{mme ilmoittautumaan ennakkoon 4.11. menness{ osoitteella Paula M{ki-V{lkkil{, CSC-Tieteellinen laskenta Oy, 02101 Espoo, puh. 90-457 2718, Fax 90-457 2302 tai s{hk|postilla maki@csc.fi Tapahtumakalenteri JENC6 - 6th Joint European Networking Conference 15-18 May 1995 in Tel Aviv, Israel To be added to the conference email distribution list, send a message to . For information, email . To submit a paper, email NETWORK SERVICES CONFERENCE 94 from 28 to 30 November 1994 in London (UK) For further information contact David Sitman (PC Vice Chairman) via email: ; Paper submissions to: EMAIL WORLD The Mail Enabled Technologies Conference from 29 November to 1 December 1994 Hynes Convention Center, Boston MA, USA For further information, email Tel. +1 508 470 3880; Fax. +1 508 470 0526 INTERNET SOCIETY SYMPOSIUM ON NETWORK AND DISTRIBUTED SYSTEM SECURITY 16-17 February 1995 Catamaran Hotel, San Diego, California USA Deadline for submission of papers is 15 August 1995. For further information, email David Balenson Sis{llysluettelo FUNET ATM-aikaan 1 Tungosta tiedon moottoritiell{ 2 GILS, tietoa julkishallinnosta 4 IBM mukaan Internet-markkinoille 6 FUNETin tekninen p{iv{ 9.11 7 Tapahtumakalenteri 7 FUNET rakentaa Suomeen tiedon moottoritien Opetusministeri| on antanut FUNETille valtuudet ja m{{r{rahat k{ynnist{{ "tiedon moottoritien" rakentaminen Suomeen. Tarkoitus on p{ivitt{{ FUNETin eri korkeakoulupaikkakuntia yhdist{v{ runkoverkko nykyist{ oleellisesti nopeammaksi ja uuden tekniikan mukaiseksi ATM-verkoksi ensi vuoden aikana. Opetusministeri|n my|nteisest{ kannasta FUNETin aikaisemmin tekem{{n aloitteeseen kertoi FUNET-johtoryhm{n kokouksessa 23.9. erikoistutkija Markku Suvanen. Hanketta k{siteltiin my|s opetusministeri|n asettamassa asiantuntijaryhm{ss{, joka valmistelee koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa. Ryhm{ antoi henkkeelle l{mpim{n tukensa. FUNETin nykyinen runkoverkko perustuu Frame Relay -tekniikkaan ja viimeisimpien nopeutusten j{lkeen se tarjoaa siirtonopeuden 1-2 Mbit/s (miljoona bitti{ sekunnissa) useimmilla korkeakoulupaikkakunnilla. Nykyisell{ tekniikalla ei p{{st{ helposti yli 2 Mbit/s siirtonopeuden ilman huomattavia investointeja uusiin reitittimiin. My|s ATM tekniikkaan siirrytt{ess{ joudutaan laitteistoja uusimaan, mutta saavutettavat siirtonopeudet ovat kymmen- satakertaiset. Lis{ksi ATM mahdollistaa liikenteen priorisoinnin siten, ett{ v{lit|nt{ siirtoa vaativalle tietoliikenteelle, esim. tosiaikaiselle {{ni- ja videokuvan siirrolle voidaan varata riitt{v{ siirtokapasiteetti ilman kuvan tai {{nen laatua heikent{vi{ viiveit{. FUNETilla on ollut ATM pilot-yhteys Espoon ja Tampereen v{lill{ kev{{st{ 1993. T{n{ syksyn{ ATM-yhteytt{ on p{{sty kokeilemaan my|s Lappeenrantaan. Koek{yt|n aikana on testattu laitteistoja ja ohjelmistoja. FUNETin osalta testaus on kohdistunut videokonferenssiohjelmistojen k{ytt||n. Tampereen teknillisess{ korkeakoulussa on tehty muun muassa verkkosovittimien ohjelmistokehityst{. FUNET on kartoittanut eri korkeakoulujen valmiutta ja halukkuutta siirty{ ATM-tekniikkaan. Useilla korkeakouluilla on hankkeita, joissa voitaisiin hy|dynt{{ nopeita verkkoyhteyksi{ ja mahdollisuutta videokuvan ja {{nen siirtoon. Rahat sovelluksiin muualta Opetusministeri|n rahoitusp{{t|s ei kata multimedia-sovellusten kehitt{mishankkeita, vaan niihin tulee hankkia rahoitusta muista l{hteist{, kertoi opetusministeri|n edustajana FUNET johtoryhm{ss{ toimiva erikoistutkija Markku Suvanen. Opetusministeri|lt{ voi hakea tukea korkeakouluopetuksen kehitt{miseen varatuista budjettivaroista. My|s Teknologian kehitt{miskeskus TEKES my|nt{{ tukea erilaisiin tietotekniikkahankkeisiin. Niiden ehtona on usein yhteisty| teollisuuden kanssa ja hankkeiden tulee t{hd{t{ valmiiden tuotteiden kehitt{miseen. Yhten{ rahoitusvaihtoehtona on EU:n tutkimusm{{r{rahat, joita suomalaiset ovat oikeutettuja hakemaan jo ETA-sopimuksenkin perusteella. Hankkeiden tulee olla maidenv{lisi{ ja mukana on oltava v{hint{{n yksi osapuoli jostakin EU:n j{senmaasta. EU:n nelj{nnen kehysohjelman valmistelu on parhaillaan k{ynniss{ ja ennakkotietojen mukaan multimediasovellusten kehitt{minen tulee olemaan yksi painopistealue. Uusia j{seni{ FUNETin johtoryhm{ hyv{ksyi Merentutkimuslaitoksen ja Arkistolaitoksen j{seniksi. Ammatti-instituutin j{senhakemus sit{ vastoin pantiin p|yd{lle odottamaan opetusministeri|n periaateratkaisua alempien oppilaitosten tietoverkkoyhteyksist{.