1 Daavidin aikana oli nälänhätä, jota kesti kolme vuotta. Daavid kääntyi silloin Herran puoleen, ja Herra sanoi: "Saulin ja hänen sukunsa yllä on verivelka, koska hän on surmannut gibeonilaisia." 2 Gibeonilaiset eivät olleet israelilaisia vaan maahan jääneitä amorilaisia. Israelilaiset olivat vannoneet säästävänsä heidät, mutta Saul, joka ajoi kiihkeästi Israelin ja Juudan etuja, oli yrittänyt tuhota heidät. Kuningas kutsui nyt gibeonilaiset luokseen 3 ja kysyi heiltä: "Mitä minä voin tehdä hyväksenne? Miten voin sovittaa tämän asian, niin että te saattaisitte jälleen toivottaa siunausta Herran omalle kansalle?"
4 Gibeonilaiset vastasivat: "Meidän ja Saulin suvun kesken ei ole kysymys hopeasta eikä kullasta, eikä meillä myöskään ole oikeutta surmata ketään israelilaista." Daavid sanoi: "Teen hyväksenne mitä vain pyydätte." 5 He vastasivat kuninkaalle: "Tuo mies tahtoi tehdä meistä lopun ja aikoi hävittää meidät tyystin koko Israelista. 6 Annettakoon meille seitsemän hänen jälkeläistään, niin teloitamme heidät Herran lepyttämiseksi Gibeassa, hänen valittunsa Saulin kaupungissa." Daavid sanoi: "Minä annan heidät teille."
7 Sen valan vuoksi, jonka Daavid ja Saulin poika
Jonatan olivat keskenään Herran nimeen vannoneet,
kuningas säästi Jonatanin pojan Mefibosetin, Saulin
pojanpojan.
8 Hän otti kaksi Aijan tyttären Rispan
poikaa, Armonin ja Mefibosetin, jotka tämä oli
synnyttänyt Saulille, sekä viisi Saulin tyttären
Merabin* poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt
meholalaiselle Adrielille, Barsillain pojalle.
9 Heidät hän antoi gibeonilaisten käsiin, ja nämä
teloittivat heidät vuorella Herran edessä. Näin he
kuolivat kaikki yhdessä. Heidät surmattiin
elonkorjuun ensimmäisinä päivinä, ohranleikkuun
alkaessa.
10 Rispa, Aijan tytär, otti säkkikankaan ja levitti
sen makuusijakseen vuorelle. Hän pysyi siellä
elonkorjuun alusta syyssateiden tuloon asti* ja
vartioi ruumiita, niin etteivät päivällä taivaan
linnut eivätkä yöllä pedot päässeet niiden kimppuun.
11 Kun Daavid sai tietää, mitä Saulin sivuvaimo
Rispa, Aijan tytär, oli tehnyt,
12 hän haki
Gileadin Jabesista pois Saulin ja Jonatanin luut;
kaupungin miehet olivat salaa tuoneet sinne heidän
ruumiinsa Bet-Seanin torilta, jonne filistealaiset
olivat ripustaneet ne voitettuaan Saulin
Gilboanvuorella.
13 Daavid toi sieltä Saulin ja
hänen poikansa Jonatanin luut. Myös teloitettujen
jäännökset koottiin
14 ja haudattiin yhdessä Saulin
ja Jonatanin luitten kanssa Benjaminin alueelle
Selaan, Saulin isän Kisin hautaan. Kun kaikki
kuninkaan määräykset oli pantu täytäntöön, Jumala
kuuli kansan rukoukset.
18 Sen jälkeen syntyi Gobissa filistealaisten kanssa taistelu, jossa husalainen Sibbekai surmasi Safin, Rafan jälkeläisen. 19 Ja jälleen syntyi Gobissa taistelu filistealaisten kanssa, ja betlehemiläinen Elhanan, Jairin poika, surmasi gatilaisen Goljatin, jonka keihäänvarsi oli kuin kangaspuiden tukki. 20 Ja jälleen syntyi Gatissa taistelu. Siellä oli jättiläiskokoinen mies, jolla oli kummassakin kädessä kuusi sormea ja kummassakin jalassa kuusi varvasta, yhteensä kaksikymmentäneljä; hänkin oli Rafan jälkeläisiä. 21 Hän pilkkasi israelilaisia, mutta Jonatan, Daavidin veljen Simean poika, surmasi hänet. 22 Näin nämä neljä gatilaista Rafan jälkeläistä kaatuivat Daavidin ja hänen miestensä lyöminä.