Edellinen luku,
2Kun
TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
23
1. Niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki Juudan ja
Jerusalemin vanhimmat.
2. Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan
miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko
kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran
temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat.
3. Ja kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton,
että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä,
todistuksiansa ja säädöksiänsä kaikesta sydämestään ja kaikesta
sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä
kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon.
4. Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä
pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki
kalut, mitä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle.
Ja hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla, mutta vei
niiden tuhan Beeteliin.
5. Hän pani myös viralta epäjumalain papit, jotka Juudan kuninkaat
olivat asettaneet polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa
ja Jerusalemin ympäristössä ja jotka polttivat uhreja Baalille,
auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan joukolle.
6. Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle
Kidronin laaksoon ja poltti sen Kidronin laaksossa, rouhensi sen tomuksi
ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.
7. Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat
Herran temppelissä ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.
8. Hän toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti
uhrikukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja, Gebasta Beersebaan
asti. Ja hän kukisti porteilla olevat uhrikukkulat, joita oli kaupungin
päällikön Joosuan portin oven edustalla, vasemmalla puolella mentäessä
sisään kaupungin portista.
9. Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan saaneet nousta Herran alttarille
Jerusalemissa; he saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä
kanssa.
10. Hän saastutti myöskin polttopaikan Ben-Hinnomin laaksossa, ettei
kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtänsä kulkemaan tulen läpi Molokin
kunniaksi.
11. Ja hän poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat auringon
kunniaksi asettaneet, siitä, mistä mennään Herran temppeliin, hoviherra
Netan-Melekin kammion vierestä, joka oli Parvarimissa, ja poltti
auringonvaunut tulessa.
12. Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat
olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran
temppelin molempiin esipihoihin, kuningas kukisti; sitten hän riensi
sieltä ja heitti niiden tomun Kidronin laaksoon.
13. Ja ne uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään
päin Turmiovuoresta, ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut
Astartelle, siidonilais-iljetykselle, ja Kemokselle, Mooabin
iljetykselle, ja Milkomille, ammonilais-kauhistukselle, ne kuningas
saastutti.
14. Hän murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsikot ja täytti
niiden sijan ihmisten luilla.
15. Myöskin Beetelissä olevan alttarin, sen uhrikukkulan, jonka oli
teettänyt Jerobeam, Nebatin poika, joka saattoi Israelin tekemään
syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen hän kukisti; sitten hän poltti
uhrikukkulan ja rouhensi sen tomuksi sekä poltti asera-karsikon.
16. Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, jotka olivat vuorella,
lähetti hän ottamaan luut haudoista, poltti ne alttarilla ja saastutti
näin alttarin, Herran sanan mukaan, jonka oli julistanut se Jumalan
mies, joka nämä julisti.
17. Ja hän kysyi: "Mikä tuo hautamerkki on, jonka minä näen?" Kaupungin
miehet vastasivat hänelle: "Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli
Juudasta ja julisti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Beetelin
alttarille".
18. Hän sanoi: "Antakaa hänen olla; älköön kukaan koskeko hänen
luihinsa". Niin he jättivät hänen luunsa rauhaan ja samoin sen profeetan
luut, joka oli tullut Samariasta.
19. Myöskin Samarian kaupungeista Joosia poisti kaikki
uhrikukkulatemppelit, jotka Israelin kuninkaat olivat rakentaneet ja
niin vihoittaneet Herran; ja hän teki niille saman, minkä oli tehnyt
Beetelissä.
20. Ja kaikki siellä olevat uhrikukkulapapit hän teurasti alttareilla ja
poltti ihmisten luita niiden päällä. Sitten hän palasi takaisin
Jerusalemiin.
21. Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: "Viettäkää pääsiäistä
Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, niinkuin on kirjoitettuna tässä
liitonkirjassa".
22. Sillä sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty sen ajan jälkeen, jona
tuomarit tuomitsivat Israelia, ei Israelin kuningasten eikä Juudan
kuningasten koko aikana.
23. Vasta kuningas Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena
vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.
24. Myöskin vainaja- ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat ja
kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja
Jerusalemissa, Joosia hävitti, täyttääkseen lain sanat, jotka olivat
kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran
temppelistä.
25. Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin
kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa
olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen
jälkeensä tullut hänen vertaistansa.
26. Kuitenkaan ei Herra kääntynyt suuren vihansa hehkusta, kun kerran
hänen vihansa oli syttynyt Juudaa vastaan kaikesta siitä, millä Manasse
oli vihoittanut hänet.
27. Ja Herra sanoi: "Minä toimitan myöskin Juudan pois kasvojeni edestä,
niinkuin minä olen toimittanut pois Israelin; ja minä hylkään
Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka minä olin valinnut, ja temppelin,
josta minä olin sanonut: 'Minun nimeni on oleva siinä'".
28. Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se
on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
29. Hänen aikanansa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Assurin
kuningasta vastaan Eufrat-virralle. Niin kuningas Joosia meni häntä
vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddossa heti, kun näki hänet.
30. Ja hänen palvelijansa veivät hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta,
toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa.
Mutta maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja teki
hänet kuninkaaksi hänen isänsä sijaan.
31. Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan
kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen
äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
32. Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin
hänen isänsä olivat tehneet.
33. Mutta farao Neko vangitutti hänet Riblassa, Hamatin maassa, ettei
hän hallitsisi Jerusalemissa, ja määräsi maan maksettavaksi pakkoveron:
sata talenttia hopeata ja kymmenen talenttia kultaa.
34. Ja farao Neko teki Eljakimin, Joosian pojan, kuninkaaksi hänen
isänsä Joosian sijaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta
Jooahaan hän otti vangiksi, ja tämä joutui Egyptiin; siellä hän kuoli.
35. Hopean ja kullan Joojakim maksoi faraolle; mutta voidakseen maksaa
rahat faraon käskyn mukaan hän veroitti maata, ottaen maan kansalta, sen
mukaan kuin kukin oli verotettu, hopeata ja kultaa, antaakseen farao
Nekolle.
36. Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan
kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen
äitinsä oli nimeltään Sebida, Pedajan tytär, Ruumasta.
37. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen
isänsä olivat tehneet.
Seuraava luku,
2Kun