Ennen olen minä tosin, oi Teophilus, puhunut kaikista niistä,
mitä Jesus rupesi sekä tekemään että opettamaan,
2. Hamaan siihen päivään asti, jona hän otettiin ylös, sitte kuin hän apostoleille,
jotka hän valinnut oli, Pyhän Hengen kautta oli käskyn antanut;
3. Joille hän myös kärsimisensä jälkeen oli itsensä eläväksi osoittanut moninaisilla
merkeillä, ja näkyi heille neljäkymmentä päivää, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta.
4. Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista,
vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta te olette (sanoi hän) kuulleet
minulta.
5. Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä,
ei monen päivän perästä.
6. Kuin he siis kokoontuneet olivat, kysyivät he häneltä, sanoen: Herra, tällä
ajallakos Israelille valtakunnan jälleen rakennat?
7. Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä
on omaan voimaansa pannut.
8. Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne,
ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa
ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen.
9. Ja kuin hän nämät sanonut oli, otettiin hän ylös heidän nähtensä, ja pilvi
vei hänen ylös heidän silmäinsä edestä.
10. Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen mennessänsä, katso, heidän tykönänsä
seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa,
11. Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaasen?
Tämä Jesus, joka teiltä otettiin ylös taivaasen, on niin tuleva kuin te hänen
taivaasen menevän näitte.
12. Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, joka Öljymäeksi kutsutaan ja
on läsnä Jerusalemia sabbatin matkan.
13. Ja kuin he tulivat sisälle, niin he astuivat ylös saliin, kussa he oleskelivat:
Pietari ja Jakob, ja Johannes ja Andreas, Philippus ja Toomas, Bartolomeus ja
Matteus, Jakob Alphein poika ja Simon Zelotes, ja Juudas Jakobin.
14. Nämät kaikki olivat yksimielisesti pysyväiset rukouksessa ja anomisessa,
vaimoin kanssa ja Marian Jesuksen äidin ja hänen veljeinsä kanssa.
15. Ja niinä päivinä nousi Pietari opetuslasten keskellä ja sanoi: (ja joukko
oli nimiltä yhteen lähes kaksikymmentä toista sataa:)
16. Te miehet ja veljet! se kirjoitus piti täytettämän, jonka Pyhä Henki oli
Davidin suun kautta Juudaasta ennen sanonut, joka niiden johdattajaksi tuli,
jotka Jesuksen ottivat kiinni.
17. Sillä hän oli meidän lukuumme luettu, ja oli tämän viran meidän kanssamme
saanut.
18. Hän siis on ansainnut pellon vääryyden palkasta, ja kuin hän pudotettiin
alas, on hän keskeltä kahtia pakahtunut, että kaikki hänen sisällyksensä läksivät
ulos.
19. Ja se oli tiettävä kaikille, jotka Jerusalemissa asuvat, että se pelto heidän
kielellänsä kutsutaan Akeldama, se on: veripelto.
20. Sillä se on kirjoitettu Psaltari-raamatussa: hänen kotonsa tulkoon kylmille
eikä siinä pidä asujanta oleman, ja toisen pitää hänen piispautensa saaman.
21. Niin pitää näistä miehistä, jotka meidän kanssamme olleet ovat kaiken sen
ajan kuin Herra Jesus meidän kanssamme ulos ja sisälle kävi,
22. Ruveten Johanneksen kasteesta hamaan siihen päivään asti, jona hän meiltä
otettiin ylös, yksi tuleman hänen ylösnousemisensa todistajaksi ynnä meidän
kanssamme.
23. Ja he asettivat kaksi ehdolle: Josephin, joka kutsuttiin Barsabas ja liialta
nimeltä Justus, ja Mattiaan.
24. Ja he rukoilivat ja sanoivat: sinä Herra, joka kaikkein sydämet tiedät!
osoita, kumman sinä näistä kahdesta olet valinnut,
25. Saamaan tämän palveluksen ja apostolin viran arpaa, josta Juudas on vilpistynyt
pois, menemään pois siallensa.
26. Ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa lankesi Mattiaan päälle, ja hän valittiin
yksimielisesti yhdentoistakymmenen apostolin sekaan.